23. marraskuuta 2006

Jotain aurinkoista, jotain lämmintä ja jotain sinistä

Marraskuun puolivälikö.. hah.

Käytiin viikonloppuna Elizan ja Lorenan kanssa tutustumassa kahteen shoppailun ääripäähän: Encantsin lauantaimarkkinoihin ja La Maquinistaan, opaskirjojen mukaan Barcelonan suurimpaan ostoskeskukseen. Väkeä oli molemmissa yhtä paljon. Päätin, että jouluostokset tulen taatusti tekemään arkipäivinä.

Viime keskiviikkona mentiin Lorenan ja Salomen kanssa tangon jälkeen söpöön pieneen lugariin Ciutat Vellassa. Sieltä saa herkullisia Mojitoja ja tunnelma on pieni ja paikallinen. Yksi tiskin takana touhuavista pojista innostui tanssittamaan meitä salsan tahtiin. Oli kuulemma salsaopettaja, (ainakin askelkuvioden perusteella oli hyvin mahdollista.) Innostuttiin juttelemaan kahden muunkin työntekijäpojan kanssa mm. Ruotsista, jossa yksi niistä, kuubalainen, oli tietysti syntynyt. Lähdettiin vaeltamaan yöbusseille varttia vaille kolme, ja tultiin Placa Catalunyalle 20sekuntia liian myöhään: kello kolmen linja-auto meni nenän edestä ja istuin sitten pysäkillä sen tunteroisen seuraavaa kyytiä odotellen. Tutustuin korealaispoikaan, joka työskentelee "erittäin kalliissa" ravintolassa. (jossa käy mm. Barcan pelaajia). Juteltiin ruoasta niin paljon, että mulla oli kotiin päästyäni ihan hirveä nälkä. Onneksi oli Lidlin ruisleipää varastossa.

Lorena bailaa.. salsaa!

Perjantaina oli tangobileet: Poble noun lähellä on aidassa aukko, josta pääsee vanhalle tehdaspihalle. Siellä asuu noin 200 argentiinalaista asuntovaunuissa, sähkö ja vesi kuulemma varastetaan kaupungilta. Perjantai-illan pimeydessä kuljettiin Maxi-opemme ohjeita seuraten sirkuksesta muistuttavan asuntovaunupihan poikki perällä hohtavaa valoa kohden. Löydettiin hämyinen sali, jossa soi tangomusiikki ja ihmiset liikkuvat pareittain ihan hypnoottisen elegantisti. Paitsi me. Kummallinen kokemus. Maxi tanssitti kiltisti jokaista meistä vuorotellen. Eihän meillä olisi ollut pokkaa lähteä toukkaroimaan keskelle lattiaa toisten varpaita tallomaan keskenämme.

Tästä kaupungista löytyy satoja erilaisia alueita, jotka kaikki ovat toistensa täydellisiä vastakohtia.Voisi kuvitella olevansa vuoroin Argentiinassa, Pariisissa, Valencian pikkukylissä joskus jopa Skandinaviassa.

Ollaan jo alettu Erasmusten kanssa puhua jouluajasta, ukot kun ripustavat ahkerasti lumiukko- ja muita valoja katujen poikki kaupungilla. Milloinkahan syttyvät? Tympäsee jo valmiiksi punainen väri ja värivalot. Soitetaankohan täälläkin White Christmasia joka kaupassa kuukauden ajan erilaisina panhuiluversioina...
No enivei, siis siitä puhutaan, että milloin kukakin lähtee kotiin ja kuka jää tänne. Ja varsinkin siitä, mitä kukakin tuo mukanaan takaisin (ruoka-aineita, talvivaatteita, kenkiä..) Mun listalla on lämpimämpi takki ja hirven tai poronlihaa. Aiotaan sitten tammikuussa pitää kansainväliset nyyttikestit niillä tuliaisilla.

Nyt pitää kovasti urakoida euskaran historiaa. Espanjaksi lukeminen sujuu onneksi yllättävän rivakasti.

Tässä vielä toissaviikon tyttöenergiaa à la Eurooppa. Istutaan iltaa Modernintaiteenmuseon edessä. Kiva paikka, paljon skeittareita ja humanisteja mutta näpistelijöitä pitää vähän tarkkailla. Vasemmalta oikealle: Alina(Saksa), Lorena(Espanja), Isabella(Italia), Mie, Miia(Suomi,), Jana(Saksa). Kuvan otti Eliza Puolasta.

Lähdin tässä päivänä muutamana Barbaran tohveleissa juna-asemalle. Pääsin onneksi vain yhden kierroksen alemmas rapuissa kun huomasin tämän kummallisen yksityiskohdan ulkovaatetuksessani. En tiedä ehtikö tasanteella tapaamani yläkerran poika myös hoksata erheen. Ajatteli varmaan, että hulluja nuo skandinavit. Juoksin kuluneella viikolla myös eka kertaa pitemmästi juoksumatolla yliopiston kuntosalilla. Vain yhdesti kompuroin ja meinasin heittää elokuvamaisen kuperkeikan taaksepäin 10km tuntivauhdissa. Suomen tasavaltaa täällä tyylikkästi edustetaan.

Ohuoneessa on telkkari auki: joku tanskalaisleffa kasikanavalla. Tunnistin sieltä juuri harmoonilla säestetyn tutun norjalaisvirren ja nyt kuulostaa kovasti siltä, että niillä on seurat menossa. Katalaaniksi dubattuna. Voi elämä näitä kultturisekoituksia! Täytynee mennä katsomaan.

Besos.

Ei kommentteja: