Between Years










To all of you in all possible parts of Finland, Catalunya, Scandinavia, Europe and the World: I wish you a delightful NewYear's party tomorrow whatever time it is you enter the futuristic 2007!
I hope the coming year will be a happy and enjoyable set of 365 days!
And I hope to see you during this set.

Personally I am lamenting the fact that there is practically NO Snow here, in my very Finnish home town. (which means that anyone currently in Catalunya, who asked for snow as a souvenir from Finland, will not get any.) (Otherwise I would of course have organised it.)
However, I will celebrate the coming year by making some tapas (plural of tapas? Help..!) bathing in the sauna and enjoying the company of good old friends.

The past ten days here up north have gone quickly. At first it was very quiet here: too quiet. Then I started playing the piano a bit more, which helped. Then my nephews came to stay for a few days, which of course helped a lot more. Then today everybody left. Now the house is empty and I'm enjoying the silence.
I guess I am a true Finn after all. - hmhmhm.

OH AND, speaking of Catalunya

Here finally a decent photo of my family in Cerdanyola
-aka the happy flatmates.
The picture was taken the night before I flew up here.
The reindeer antlers are just so that you can tell which one of the dark-haired youngsters is from Finland. We are squeezing our Secret Santa -presents. The idea was to buy something worth 3 Euros that starts with the same letter as your own name. Christian is holding a Cheese and ham pizza: The only J-initial word Julien could think of in Spanish was jamón (=ham).
-It's a hard-knock life for foreigners..


See you in the future!

RARO.

THey say that home is where the heart is... I suppose that at the moment it's somewhere in Belgium... that is, somewhere between Northern Finland and and Catalunya. Lovely yet odd to be at home home.

Another panicky, strange and rediculously lucky stream of events lead me to finally land at Oulu airport at 7:30 this morning. (was it really this morning? I have already slept twice today!). A chilly cold weather welcomed me to my sweet old home town: -9 and windy. I laughed out loud when stepped out of the airoplane: The temperature seemed so ridiculously low and, well also because I was VERY tired. Only managed to sleep 30minutes during the whole night.

The trip started in a panick: Barbara thought I was leaving on thursday and was still preparing dinner 10minutes before the scheduled departure form our house with Julien's car. I had forgotten to pack my 2litre jugs of olive oil in my bag and started stuffing them there at the very last moment. Christian had printed instructions to get to the airport, still we somehow managed to cruise down the wrong way on the motorway. Poor Julien tried to keep the car on the road as we where loudly disputing about the next turn to take at 120km/h...

Got to the airport. Not a soul anywhere, except the odd cleading lady and security guard. the SAS counter was the only one with any personnel. Lifted my red suitcase on the scales: 28,5 kg. (the maximum on blue1 flights is 20kilos). hmmm. Smiled a lot and as nicely as I could.
hehee. The young man behind the desk looked at his supervisor. He looked at me ponderingly and then nodded back at his apprentice. Ok, we'll let it on the plane. pheeeew. "Feliz Navidad!" I uttered, impressed by what Christmas can do to airline personnel.

Plane left 15minutes late. I realised I would have to rush to my connecting flight to Oulu. I also realised I had forgotten to ask the two nice gentlemen that my bag would be checked all the way to Oulu. M**rd*. Once we landed I Rushed to the Oulu gate at Helsinki airport hoping for solutions. My plane was supposed to leave in 30minutes. The nice lady behind the desk said she would try to get my bag on the flight but it would probably come on a later plane. I Carefully asked about the overweight on the bag (It was my main concern: Smiling does Not help in Finland. If your bag weighs 8,5kilos too much, it weighs 8,5kilos too much no matter how white your teeth are. Y ya esta.) LUCKILY, the nice lady said, nooooo, it's fine. The weight doesn't matter now. We'll get your bag to Oulu.

As our plane had forgotten to fill petrol or something else weird, (which resulted in us the passengers sitting and waiting from 5:30 to 6:30 in a Boeing 575 or whatever, where even my knees had too little space) we headed for Oulu one hour late from schedule. Of course, a lucky b*st*rd as I am, this meant that the staff had indeed had time to find my cute luggage and let it travel with me.

Now I don't know what to do. Every time I wake up I first start using Spanish. Mum and dad haven't noticed it though, as my sayings in the mornings never make much sense anyway...
It is cold out, but I'm not cold. Did you know that genetic studies have shown that people in Northern Finland have a particular gene that helps us adapt to cold weather.
How about adapting to sudden cultural changes?

Besitos from the Arctic Region.

Euskal Herria!

Once upon a time in the Basque Land..

Keskiviikkoaamusta sunnuntai-iltaan 36 melkolailla kansallismielistä katalaania iloitsi Itävaltalaisen, Unkarilaisen, Italialaisen ja Suomalaisen kanssa sateessa, tuulessa ja kylmyydessä siinä määrin, että kotiin tultua oli akut tyhjinä niin kameroista, mp3:sta kuin ihmisistä. Huomenna eli torstaina mennään porukalla syömään MUN kotikaupunkiin eli Cerdanyolan kiinalaiseen.

Katalaaneja ja Baskeja yhdistää kiinnostus olla erillään Espanjasta, ja siksi välillä oltiinkin melko hupaisissa tilanteissa paikallisten kanssa. Reissun seurauksena päätin opetella puhumaan katalaania, 5 päivän intensiivinen kuuntelu antoi jotenkin eri tavalla potkua yrittää. Barbaran kanssa on siis dumpattu espanaja kokonaan kyydistä ja sovittu, että jutellaan joko enkuksi tai katalaaniksi (molemmilla oma etu ojassa).

Kaksi räjäytettyä pankkiautomaattia näkyi viimeisenä iltana aamukuudelta diskosta koulumajoitukseen vaeltaessamme. Hilpeästi makuupusseissa koululuokan lattialla siis nukuttiin ne vähäiset tunnit mitä siellä nukuttiin.

Vierailtiin Gernikassa, jonka kovin vetonaula on tällähetkellä eräs PUU. (Selvästi harmillista, että Picasso ei valinnut jotakin vähän turistiystävällisempää kaupunkia maalaukselleen..). Bilbaossa Guggenheimin koiran edessä pakolliset poseeraukset, Donostiassa eli San Sebastianissa käytiin myös päiväreissulla ihan JÄRKYTTÄVÄSSÄ kaatosateessa ja +7asteessa. Katalonialaistytöt olivat osa ihan oikeastikin jonkunasteisessa shokkitilassa säätilan takia.
Märissä kengissä tallustelu tuotti mulle tietysti kunnon keuhkoputkiyskän jota tässä parannellaan. (harmillista kun ei uimisesta tule mitään kun ei henki kulje kunnolla).

Kaiken kaikkiaan reissun parasta antia olivat a) kiihkeät dialogit Lucan ja napakoiden nationalistityttöjen välillä, jotka saivat sen taivuteltua puhumaan katalaania, jota se on niin periaatteellisesti vastustanut. b) Venyneet lounaat ja täysillä kaduilla illalliseksi rouskitut patongit vaihtelevan vahvuisessa vesisateessa. c) Eripituiset bussimatkat. Bussimatkustus on ylipäätään ihan mahtava tapa tutustua ihmisiin.

Tässä muutama foto, uusi kamera käy kuin unelma. Yksi giga melkein täyttyi, (innostuin videoinnista...)










adéu.
Kohta
Suomeen!

TIEDOTUKSIA

yliopistoa ja sen kampaamo, vaatekauppa, autokoulu, optikkoliike, elokuvateatteri jne.

Mulla on uusi ihana kamera. Kuusinkertainen zoomi ja muutenkin ihan mahtava kapistus. Canonin PowerShot 710 IS

Jotta tässä yliopistossa ei tulisi koskaan vedettyä läpi yhtä normaalia viisipäiväistä kouluviikkoa. (Johtuen lakkoiluista ja erinäisistä juhlapäivistä yms. you name it), meillä alkaa huomenna jo loma. Keskiviikosta sunnuntaihin saa ottaa iisisti. Enkä yhtään muista, että miksi tällainen tauko, todennäköisesti Suomen itsenäisyyden kunniaksi. Lähden näinollen huomenaamulla Baskimaahan viisipäiväiselle ekskursiolle Euskaran lukijoiden ja muiden innokkaiden kanssa. Durangon kaupungissa on jonkun sortin euskerankielisten kirjojen ja levyjen festivaali, jonne kuulemma kerääntyy väkeä aika lailla. Tarkoitus on tehdä myös pari retkeä lähimaastoon toiveidemme mukaisesti. Itse aion äänestää ainakin San Sebastiania.

Täälläkin on vuodenaikaan nähden lämmintä. Tänään junaa odotellessa piti ihan takki riisua. Tosin Baskimaahan ja sinne on nyt luvattu melkeinpä yöpakkasia ja muutenkin viileää, varsinkin ennustellun tuulen kanssa (perjantaille viehättävät 42km/h) ja paaaaaljon sateita. wipiii! päästään kunnon festivaalitunnelmaan. Kirjat kyllä menee pilalle. Ilma on kuulemma kosteudeltaan Englannin tasoa.

Olen tutustunut viimeaikoina kummiin ihmisiin milloin mistäkin suunnasta, mainittakoon vaikka perjantain brasilialainen Dj, joka soittaa Ibizalla ja Lontoossa jne. Halusi välttämättä vaihtaa yhteystietoja, ja soittikin eilen.. näytänkö minä nyt sitten ihan kaikkein eniten Reivi-beibiltä..? Poistuu maasta huomenna ja mun pitää pakata tänään, oli siis helppo kieltäytyä kahvikutsusta. Tähän liittyen: mulla oli todellisia hankaluuksia ymmärtää sen puhetta tavatessamme. Barbara huomautti mulle sunnuntaina tästä kuullessaan, että niin siis sekö puhui portugalia.. HEHE, siis kyllähän minä TIESIN sen maan virallisen kielen, mutta unohtumaan oli päässyt. Ei ihmekään kun kaksi kolmesta sanasta jäi ymmärtämättä. Nyökkäilin vain coolisti sen jutuille..

Maija leikki zoomilla. Tämä helmi oli ihan linssin edessä.

Meillä on kotona hulavanne. Satsattiin barbaran kanssa kuusi eukkaa. Sillä pääsee irti jenkkakahvoista. Nyt pitää vaan opetella(uudestaan) pyörittämään sitä niin kahvat lähtee kahta tehokkaammin. Mites se oli, jonka nuorena oppii...

Iloista itsenäisyysjuhlaa,
Ilman Lordia tai Lordin kanssa.
Älkää please säästäkö mulle yhtään iltasanomaa huomiselta.

(joku naisten lehti sen sijaan kelpaisi!)