Holaaaaa

ja kellonajasta päätellen tyttö on joko paraikaa töissä tai sitten omalla lomalla kotosalla.
Veikkaan ensimmäistä.
Koska Euroviisut ovat nyt kaikkien huulilla teräsbetonin laidunnettua tiensä finaaliin, kävin eilen kurkkimassa, mitä suomalaiset tuumaavat espanjan kappaleesta forumeissaan. Ei siitä sen enempää, koska alunperin ei ollut tarkoitusta edes myöntää tuota äskistä. Asiaan:
Liitän tähän mielipidekirjoitukseni, jonka laadin puolitosissani (miten sanotaan tongue-in-cheek suomeksi? "Kieli poskella" ei mielestäni sovi, "pilke silmäkulmassa" on lälly..) suomenkielen kirjoituskurssille alkukeväästä. En tiedä miksi sen tähän laitan, ainakin, koska lupasin sen suomalaistyökavereilleni ja meillä on täällä hiljaista. Ehkä myös salaa haluaisin olla GLORIA-lehden kolumnisti...
Ehkä en.


Tollot ja sensuroidut

Toukokuussa kajahtaa hymni eurooppalaisuuden kunniaksi 53. kerran kun Euroviisulogo revähtää retinoihimme Serbian Belgrad Areenalta. Osallistujamaista häristä ja flamencosta tunnettu Espanja on äänestänyt kilpailuedustajakseen etelä-amerikkalaista junkuti-musiikkilajia Perreaa parodioivan Chiquichiqui –kappaleen. Esitys nähtiin ensi kerran suositussa alkuyön talk-show’ssa ja tavallisen yhden illan roolisuorituksen sijaan artisti sai tuta kansan päätösvallan voiman vastaanotettuaan muutamaa viikkoa myöhemmin menolipun Serbiaan.

Kappaleen suosio johtuu sekä sen älyttömyydestä, että siitä, että puolentoista minuutin aikana hahmo onnistuu mainitsemaan Espanjan politiikan tämänhetkiset päähenkilöt. Moista tehokkuutta kuuluisi vähintäänkin onnitella, mutta sen sijaan maassa on päättetty muokata sanoitusta ennen virallista esiintymistä sen ”liiallisen poliittisuuden takia”. Mistä lähtien Euroviisut on ollut poliittisesti kantaaottamaton kilpailu? Kuvitelma haihtui viimeistään silloin, kun Israel kutsuttiin mukaan leikkiin. Mitä siis oikein halutaan sensuroida ja ketä sillä yritetään suojella?

Vaikka laulukilpailun luonne on muuttunut aivan oikeaksi kansanjuhlaksi yleisöäänestyksen käyttöönottamisen myötä, on järjestäjillä silti selkeitä aatteellisia preferenssejä. Israelin kappaleet saavat kertoa rauhantoiveista, jonka voi halutessaan laskea palestiinalaisten provosoinniksi. Viime vuoden numeroiden joukossa nähtiin tulenarkaa sanailua Iranille suunnatussa Push the Button –laulussa. Sensuurin läpi oli tultu tanssien. Miten riimitön säepari siitä, kuinka myös pääministeriehdokkaat Rajoy ja Zapatero tanssivat aivotonta chiquichiqui-tanssia voi juuttua sisällöntarkastajien haaviin on mysteeri. Tekopyhää herkistelyä, jonka tuloksena parodialta katoaa voima ja se typistyy tavalliseksi pöljäilyksi muiden joukossa. Ja näyttelijä leimataan homoksi.

Sillä vähemmistöt saavat tuoda äänensä esille Euroviisuissa. Se on jopa toivottavaa; mitä tollompi näytös sen parempi. Mikäli seksuaalivähemmistöihin liittyvistä stereotypioista yritetään tosissaan päästä, kilpailun varietee-näytökset, joissa ravaa transvestiittejä, transseksuaaleja ja ylinaisellisia homoja eivät auta ennakkoluulojen karsimisessa. (Muistatko Ukrainan ein zwei drei rimputuksen Helsingissä?)

Chiquichiquin alkuperäisversion vaimentamisessa on kyse pelkuruudesta; poliitikkoressujen huumorintaju jänistää maansa rajat ylitettyään. Asian sikseen jättäminen olisi ollut älykkäämpää, sillä kansan mielissä Euroviisuille on jo oma erityislokeronsa. Sinne sijoitettanee myös tänä vuonna Irlannin vuorolla lavalle kiipeävä ankka. Tosissaan kilpailua ei ota kukaan, muuten olisi Iran painanut nappia jo aikaa sitten.

* * * * *

Espanjan Euroviisu kappale 2008
Alkuperäisversio
(Epävirallinen käännös)


Chiquichiqui

Perrea, perrea

Chiquichiqui on sika siisti juttu
Sitä tanssitaan Kiinassa ja Alcorconissa
Soita chiquichiquia tuolle brunetille,
katos kun chiquichiqui saa sen ihan hölmöksi.

Sitä tanssii Rajoy, sitä tanssii Hugo Chaves,
Sitä tanssii Zapatero, kultsi kylhän sä tiedät,

Sitä tanssii los brothers
Sitä tanssi veljeni
Sitä tanssii mulattini pikkarit kädessä

Ja chiquichiquia tanssitaan näinYks - breakdance
Kaks – ristiaskel
Kol – Michael Jackson
Nel – Robocop

Tanssi chiquichiquia tanssi chiquichiquia
Sitä tanssii hevit, sitä tanssii friikit
Sitä tanssitaan vankiloissa,
Sitä tanssitaan kouluissa,
Sitä tanssii äitini ja myös isoäitini

Sitä laulaa tiikeripuuma
Raitapukuineen
Ja Juan Carlos sanoo sille
Pistä kuule suu tukkoon

Isä Damienin Ruumiinvalvojaisissa
Laittoivat Chiquichiquia soimaan
Ja kuollut alkoi tanssia
Tanssia
Tanssia
Tanssia...

Ja chiquichiquia tanssitaan näin
Yks...

(Video katsottavissa Youtube.com –sivustolla)

LomaLLa alla veden ja saarella!!



Lomalla on aina mukavaa.








Victor löysi lomalla portaat, jotka eivät johtaneet minnekään, eikä niitä ollut edes olemassa. Melko liisaihmemaassamainen keissi.
Tässä lienee joskus ollut ostoskeskus itsekseni keskustelin.






Lomalla piti autoilla. Autoillessa näkyi nukkuvia tulivuoria ja niiden yskäisemiä laavapaukkuja vähän jokapuolella. Tulivuoret ovat hereillä siivottomia.



Maijan piti autoilla. Kaksi vuotta oli tullut taukoiltua. Ja jos kuskia pelotti eikä ollut edes pelkääjänpaikalla, paljonko pelkääjänpaikalla ollutta pelotti?












Altaita, joissa aurinko muovaa vedestä suolaa. Luolia, jotka vesi kuopii luovasti. Kaktuksia, jotka kukkivat ja sattuvat kun tökkää peukulla.
Yhtä näistä varastettiin kotiin vietäväksi, mutta mitä.










Kuivaa kuivaa kiveä ja kukkulaa. Toisaalla karua maata, mutta silti viintä kasvamassa. Pakkomielteen näköisesti kasattuja tuhansia kiviympyröitä, jotta tuuli ei viillä viiniköynnöksiä matalaksi.
Köynnösten takana kraateri, jolla traaginen usva valokuvaa parantamassa.
Kraaterin edessä
Norman Bates'n kotimuseo...?




20kilometriä sieltä itään (tai etelään tai länteen tai pohjoiseen) meri. Luonnonuima-altaita: Kivireunus, josta aallot kiipii yli. Ihana tyyni leikkipaikka lapsille ja muille vedenjanoisille.








Toisaalla, satamassa,
Syvimpään, 40 metriin vajoavaan sukellukseen valmistautuva Victor kuvan keskellä.

35 metrissä yllättävä tutustuminen
Merienkeliin/ Enkelihaihin
Sekä kontrolloitu, Maijassa hyräilyä ja huvittuneisuutta aiheuttanut typpinarkoosi.



Vasemmalla veteenmenoportaat (laitonta satamassa..) ja yleisö, joka ei koskaan taputtanut vedestä nousijoille, vaikka kasvoilta hohti ihailu, siitä vakuutuimme.






Kurssinsa parhaat ja ainoat.
Victorin takana laskeva aurinko, lauantainailtana vasta sen mentyä oli veteenmenoaika.





Yösukelluksen säkkipimeys hämmensi aluksi, katkarapujen kipittelymarssi vei ahdistuksen pois. Nautintoa lisäsi metrin etäisyydellä valokeiloissamme viihtynyt rausku, jonka minuuttivalssi päihitti Jorma Uotilan kuubailun.



Meren haju jäi meihin. Sen aisti hotellin musta kulkukissa (bingo oli sen nimi?) Joita olikin oikeasti kaksi. Maukuivat katalat vuorotyönä!











Yösukellus tapahtui myös uima-altaalla. Takana valkeita apartamentoja, joissa uinuu reheviä englantilaisia.









Tiellä taas. Se kaarteli. Maisemapaikkoja riitti. Vikke tuossa päällä tyhjän päällä. Alla Vikke tulessa tulimaassa eli 300-vuotta uinuneen tulivuoren läheisyydessä.







Pääkaupunki Arrecifen
paras juttu oli Viken mielestä vanha tykki.
And boys will be boys.





Maija jatkaa laivapakkomielteensä kanssa. Vasemmassa reunassa menee kolme pientä elefanttia jonossa.











Terässiivet taivaan leikkaa..
Suoraan pään päältä maahan.
Airplane-spotting.



Edistyneet avovesisukeltajat rentoutuvat ja seuraavat kun lisää reheviä englantilaisia saapuu kuvioihin.







Lomalla oli ihanaa !!

Holatsu!

Tässä ekoja Lanzaroten tunnelmia viime viikolta.
Kaikki siellä käyneet tietävät, että lentokenttä on aivan Puerto Del Carmenin kyljessä.
Kun asuntomme oli vielä lentokentän puolella kaupungin laidalla, oli iltapuhteenamme usein pikkupoikien tapaan koneiden katselu.
Tässä pitää odottaa hetki, mutta turisteja on taas lasti tulossa. Huomaa tuuli jälkikäteen.