Jatkoa edelliseen,

Tassa muutamia juttuja viikonlopulta Barcelonasta.
Ensimmaisena sateinen merenranta

Torstaina, jatettyani matkalaukun kentalle sailytykseen vaeltelin puoliunessa katuja ja paadyin starbucksiin piiitkalle kavitauolle. Illalla treffasin Barbaran kanssa. Yo meni Cerdanyolassa omassa vanhassa sangyssa!

Perjantaina lounastin Alban ja Jordinsa luona keskustassa. Alban kanssa treffattiin myos vanha Erasmus tuttu Luca, joka opiskelee edelleen Bcn:ssa.

Alba vei meidat eraan kasityo-esine-kaupan kellariin ihan katedraalin kupeeseen. Luca ja mina olimme ihan ymmyrkaisina, koska olimme kavelleet itse kaupan ohi sata kertaa ja koskaan emme olleet tajunneet mita sen kassanvieresta lahtevien portaiden toisessa paassa lymyaa: kahvila!

Suosittelen salaista kahvilaa lampimasti kaikille. Seinat ovat soposti kivea, ikkunoita ei ole, ihana valaistus ja keskella seisoo kuvassa nakyva hieno kakku-pikkuleipa -poyta, josta saa kayda valkkaamassa itselleen herkkuja.

Perjantai-iltana Lucan Nina liittyi joukkoon mukaan ja istuttiin pitkalle yohon Valencialaisbaarissa Graciassa, jossa Lucan kamppis on toissa. Toinen siella tyoskenteleva poika, katalaani, puhuu kuulemma kuutta kielta sujuvasti. Meita ei koskaan ehditty esitella toisillemme kun herra paasi aikaisemmin vuorosta. Harmillista!

Lauantai-aamuna tuli Vikke!

Lounasaikaan treffattiin koko muukin lossi joka siis oli tullut Madridista varta vasten viikonlopuksi Barnassa kaymaan.


Tehtiin tyypillinen suurkaupunki-liikku: Kaveltiin yhteen tiettyyn hyvaan paikkaan ihan kaupungin toisella laidalla Javierin johdattamana vesisateessa kengat markina - ja se oli tietysti kiinni.

Nalkaisina sateen yltyessa astuttiin sitten sisalle ensimmaiseen jonkunlaista ruokaa tarjoavaan sisatilaan. Kiva paikka sekin. Nimea en muista.

Lauantai-iltana matkattiin metrolla Badalonaan (jossa on muuten kesalla rauhallisempi uimaranta kuin BCN:n keskustassa) pieneen kahvila-baariin, jonka 3 Javin ystavaa oli varannut kokonaisuudessaan syntymapaivajuhliaan varten. Meita oli arviolta 50 henkea.
Ruokaa riitti,
ja halya,
ja hauskaa.
Ja taas istuttiin pitkaan.

Sunnuntaina Hollantilainen Julius, Rosa Vikke ja mina maksettin itsemme sisalle Sagrada Familiaan. Juliukselle Barcelona oli uusi kokemus. Kuvassa Victor toistaa aaniteoppaan selityksia fasaadin symboliikasta.

Vitsikasta kylla, kirkko oli edistynyt sitten viimevisiitin.

Sunnuntai oli kokonaisuudessaan sateinen. Muiden Madridilaisten lahdettya kotia kohti, kiertelimme me Javin ja italialaisen Saransa kanssa ympari keskustaa. Teellekin pysahdyttiin, tosin se paras paikka oli ihan taynna, mika on tietysti ymmarrettavaa, koska se on se paras paikka.

Vein illan paatteeksi Viken viela keijumetsa baariin Bailey´s lasilliselle. Turistivinkkina sanottakoon, etta se on Ramblan alapaassa vahamuseon portista sisaan ja oikealle. Vaan kyllapa oli taynna italialaisia erasmusopiskselijoita. Sisustus oli silti edelleen ihana.

Siina tarkeimmat raportoitavat. Madridilaisia varoitetaan lumisaderiskista. Mutta se johtunee siita, etta viime lumisateesta ei ollut varoitettu yhtaan ja kaaos oli melkoinen. Nyt siis varoitetaan varalta, etteivat ainakaan voi sanoa, etta ei ole varoitettu. (Ei tuolla yhtaan lumisateiselta nayta. )

Loppukevennyksena uusi ihku kelloni.

Toiselta puolelta on ihan saman nakoinen.

Hasta Luego Ystavaiset!
Hyvaa Runebergintorttua!