Latailu alkakoon.

Mulla on noin 30 kuvaa, jotka haluan jakaa kanssanne. Kaikki otettu aamukävelylläni.
Harrastan nykyisin isääni idoloiden aamukävelyjä. Syynä lähinnä vakavat heräämis/vetämis -ongelmat. Saattelen Victorin skootterilleen kirpeässä plus 2:ssa toppahousut jalassa, silmät puoliummessa ja muutenkin sen näköisenä, että herra kutsui mua eilen kulkuriksi.

Mutta kun on tarpeeksi kylmä Maijakin herää. Ja millä innolla! Useampana aamuna olen palannut kakkosaamukahville vasta pari tuntia myöhemmin. Eilen menin kierrokseni kameran kanssa, jotta olisi jotain konkreettista näyttöä siitä, etten palaa suoraan nukkumaan ja vain uneksi kauniista roudasta, raukeista (tai no mistä minä sitä tiedän) delfiineistä, kymmenistä haikaroista ja hienosta aamuvalosta.

Tällaista siis on heräilevän Casa De Campo -metsän reunalla, kävelyetäisyydellä kämpästämme.




<--MADRID



Foton nähdessään Vikke sanoi: "hmm, pitäisköhän tuo saastekerros fotoshopata pois.. " En shopannut. Kaikkihan sen jo tietää. Mutta se sentään näkyy täältä - voisi kuvitella, että se on tässä meillä pienempi, onhan naapurinamme valtava määrä hapentuottajia. (..Teija ?)


Paikallinen (Loch) Nessie, joka kurkistelee latvustojen väleistä. Vieressään on kahvila joka on ovelasti naamoitu metsäksi. Clark Kentin silmälasien riisuminen teräsmieheksi muuntautuessa kalpenee tämän huijauksen rinnalla! Tulee mieleen myös Macb*th.



Aurinko yrittää tunkea latvustojen läpi, mutta täällä kasvaa nimen omaa pitkärunkoisia puita joiden lehvästö on tiheää ja varjoa suovaa.
Muutamien viikkojen päästä tulee taas tarpeeseen sekin suoja.






Meillä metro kulkee romanttisesti ulkona aamuauringon säteissä iloisesti kylpien. (Sisäpuolen ahtaudesta on romanttisuus kaukana kuten viime kevään kirjoituksessa mainitsen).




Vettä löytyy, ei juotavaa. Tällaisesta lammesta bongasin viime keväänä vesikilpikonnan puuhastelemasta. Metsä on kieltämättä hiukan liian lemmikkieläin kaatopaikka-maineninen. Eivät vaan jättäisi mitään verikoiria tai muita jännittävien lajien edustajia.



Olen viehtynyt tähän suurimpaan vuoristorataan. (Nessie) (Nimi on kirjoittaman antama). Siitä saa hienoja kuvia ja sen kyydissä olevista lähtee hienoja ääniä kesäisin.





Hieno on tämäkin rakennelma! Kävin testaamassa liukumäen ja
oli ainolanpuiston punaisen mäen veroinen. Tosin polttanee vielä enemmän kesällä. Nyt toppahousut pyyhkivät kuuran mukaansa.
Pienet vierailijat myös tervetulleita kylään. Oikealla kuurankukka.




Ennen eläimellisempään kakkososaan siirtymistä muutama aamuinen puurankaryhmä ja yksi yksinäisempi.


Jatkuu esimerkiksi lounaan jälkeen.. Harkitsen siestaa