Jännittäviä juttuja Madridista:

Ensimmäinen, turhankin jännittävä juttu oli toissapäiväinen autopommi. Olikohan siitä Suomen uutisissa ? Se räjäytettiin aivan kaupungin toisella laidalla. Näin tiedotuksen metron telkkarikanavalta. Hassua oli, että Víctor ei kotiin lounaalle tullessaan tiennyt koko Bombasta mitään. Kun ihmisuhreja ei ole huonotkin uutiset matkaavat ihan hämmästyttävän hitaasti. Ja onneksi ei ollut.


Toinen uutinen on kaksiosainen: a) Vanha uljas Volvomme pääsi katsastuksesta läpi (jeah!). Sen kunniaksi b) minä ajoin sen katsastusasemalta kotiin, aka ensimmäistä kertaa Madridin liikenteessä.


Pulssi oli ajoittain aika korkea, sillä en yhtään välitä noista kuusikaistaisista liittymäsysteemeistä, ramppia rampin perään -rakennelmista, mutta kaikki meni odotettua paremmin. Harjoittelu alkakoon.
(Yllä lössiämme lauantailta, Marisa, Irene, Javi, Rosa, Miguel ja Vikke.)

Kolmantena sitten tärkein, eli liityin kuoroon. Kävin eilen koelaulussa ja jäin sitten heti perään harjoituksiin. Kyseessä on 90-henkinen porukka nimeltä Talía (lausutaan siis ta-lii-a) [paina tästä niin pääset sivullensa], joka esittää teoksia melkein pelkästään orkan kanssa (Chamartinin sinfonia). Tekeillä on nyt Carmina Burana huhtikuulle. Wowwowwow. Tervetuloa konserttiin!

Huristin tänä aamuna Viken skootterin kyydissä yliopistolle tarkoituksena lukea vähän valtio-oppia. Murphy was there, nimittäin lipaston kirjaston tietokannat eivät juuri tänään toimineet ollenkaan. Kun en teemoittain järjestetystä valtio-opin kirjastosta löytänyt Heywoodin Politics-teosta puolen tunnin hakemisen jälkeen, päätin alentua poistumaan takavasemmalle ja kaupan kautta kotiin.


Victor tuli ilmaislounaalle kylään, josta pääsemmekin neljänteen uutiseen, eli siihen, että tänään söimme ensimmäistä kertaa parvekkeella. OLÉ ! Auringossa lämpötila ohitti 40 astetta. (Aamulla oli mittarissa 1,2).
Nukahdin myös aurinkoon, eli iho on nyt päivettyneen oloinen .
(Oheisesta kuvasta tuli kyllä ihan hirveä, mutta valokuvaaja lähti jo takaisin töihin. )




Lopuksi vielä Miguel-ystävämme promotoimassa Suomea. Nuorimies osallistuu Barcelonan maratonille maaliskuun alussa. Kikkaratukka oli meillä lauantaina yökylässä ja kävi sitten aamulenkillä kiertämässä tämän viereisen Casa de Campon, eli lähimetsämme. Kuulemma sellaiset 30 kilometriä ympäryysmitaltaan. Nyt tiedämme senkin.

Illalla on meidän lenkkivuoromme. Hiukan Miguelia lyhyempi veto näin keskiviikon kunniaksi kuitenkin..