Ah, Katalaanin loppukoe on tehty!
En tiedä miten meni , mutta läpi ainakin. nyt pitäisi taistella itsensä matrikuloimisprosessin läpi, eli kirjautua kursseille. Asiaa vaikeuttaa se, etten tiedä mille kursseille me incompetent foreigners saadaan osallistua. To ja pe ei ole luentoja kun on taas jonkun katalonialaisen pyhimyksen päivä tms. joten huomenna ja ylihuomenna pitäis olla tehokas, että sais lukujärjestyksen setvittyä. Laiskuttaa jo etukäteen, mutta eiköhän se tästä.

Kuoron kanssa lauletaan paljon Mozartia ja olen hyvin onnellinen. suurprojektina on Vesprae solennes de Confessore. Prima Vistattiin tänään osan Laudate Dominum kuoro-osuus ja meinasin ruveta huutamaan kun se on niin kaunis.

Ohessa vielä Mercé-festivaalin tallennuksia. Ekassa söpöjä ja puolihulluja akrobaattipoikia, joilla oli oma slaavilaismusaa soittava bändi mukana luomassa tunnelmaa. Vieressä kuva Bauchklandin konsertista. Nähdessäni tämän kuvan tajusin eka kertaa miksi Barcan (jalkapallojoukkueen) pelaajan nimi on suomalaisille niin hauska. Eli kysymys kuuluu: minkälainen olo kuvan oranssipaitaisella pojalla on?


Koska edellinen visailukysymykseni ei tuottanut suurta osallistujajoukkoa, paljastettakoon heti, että talo jota niskat kenossa tuijotamme (katso edellinen kirjoitukseni) ei ole Sagrada Família vaan tämä tässä, eli Casa Batllo (Gaudin sekin) joka kököttää huvittavan lunkisti tavallisten kerrostalojen lomassa Passeig de Gracialla.

Huomatkaa katalonian lippu.

Olin lauantaina opiskelemassa katalaania suuressa Parc Ciutadellassa. Aurinko paistoi, minä paistuin ja ohi meni enemmän turisteja kuin paikallisia, vaikka kyllä katalaaniakin kuuli aina silloin tällöin. Iltapäivän loppupuolella suureen huvimajaan tuli yksinäinen steppaaja täpyttelemään puulattiaa vasten. Varttia myöhemmin mukaan liittyi 3-hengen irkkubändi, siis viuluineen kaikkineen. Yhdistelmä oli uusi ja aika hykerryttävä, vaikka jälkeenpäin tajusin, että oikeastaanhan se oli pienen mittakaavan Riverdance-esitys.

Lähden kotiin syömään ja puhumaan sitä toista paikallista eli katalaania.
Kun kerroin kämpässämme, että meillä on katalaanin suullinen testi keskiviikkona, Julien sanoi, että jahas, tästä lähtien puhutaankin sitten vain katalaania. Kai meidän pojat toivoo, että kotona olisi vähän hiljaisempaa, ja hoksasivat, että tuolla tavalla saavat edes toisen tytöistä vaimennettua suht tehokkaasti.

Tämmöinenkin on jo löytynyt. Kuljen tästä ohi joka päivä asemalta kotiin kävellessäni. Minusta tuo nimi on vaan niin söpö. Kuva pitää varmaan suurentaa, että näkee mistä oikein höpisen.

Pots parlar més poc a poc?
=Voisitko puhua vähän hitaammin.