
(Tiedoksi niille, jotka eivät hoksaa ironiaa, että kyseessä on Champions liigan hallitseva mestari.)
No olihan se Barcan stadioni suuri.

Siinä saisi yläparvekkeelta paikkansa lunastaneet kipitellä portaita alas aika raivoisassa paniikissa päästäkseen turvamiesten vaatimassa ajassa katutasolle..
Eli polvivammaiset futisintoilijat älkööt vaivautuko.

Pääsylipun lunastaneiden joukossa oli melkoinen kansallisuuksien kirjo.
Huomasin pian siinä sinipunapaidoissa kulkevien pyhiinvaeltajien keskellä kulkiessani, ettei tämä ollut oikea hetki avautua tunteistani Ronaldinhoa kohtaan. Poseerasin Barbaran ja Josén kanssa kiltisti pahvironaldinhon vieressäkin, tosin 10 euroa tuntui vähän liian suurelta summalta pelkästä printtauksesta, joten jätimme kuvan digiavaruuteen

Kuva on kahvilasta, varjosta, ennen hikistä metromatkaa kotiin.
José, Barbaran poikaystävä, osti stadionin edestä jäätelökopista Magnumin melko puheliaalta muoriskalta, joka osoitteli auliisti meille jokaisen tähtipelaajan suosikkijäätelöt. José hymyili ikionnellisena kuin kaksivuotias kummipoikani kuullessaan valitsemansa valkosuklaatikun olevan myös Eto'on suokkari. Melko hyvä myyntikikka, ja jäimmekin Barbaran kanssa miettimään oliko jutussa perää vai ei. "Pojat" olivat kuulemma tulossa harjoittelemaan "joo-oo, siinä varttia vaille seitsämän tänä iltana". (Kuulosti siltä, että hän olisi seuraavaksi paljastanut olevansa maalivahdin isoäiti).

Tänään sataa taas.
Uutisten mukaan kolmessa päivässä on tullut alas
kolmannes koko vuoden vesimäärästä.
El meu pare es diu Pentti =
Isäni nimi on Pentti
Minä olin siis maiJa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti