Holatsu!

Tässä ekoja Lanzaroten tunnelmia viime viikolta.
Kaikki siellä käyneet tietävät, että lentokenttä on aivan Puerto Del Carmenin kyljessä.
Kun asuntomme oli vielä lentokentän puolella kaupungin laidalla, oli iltapuhteenamme usein pikkupoikien tapaan koneiden katselu.
Tässä pitää odottaa hetki, mutta turisteja on taas lasti tulossa. Huomaa tuuli jälkikäteen.

We Survived!


Raaka kalako muka paha pala..



Tehtiin perjantaina Sushia, eli otettiin Victorille lahjoittamani
japanilaisen ruoan ohjekirjat ja välineistö kokeiluun.
Käveltiin ensin 29 (!) asteisessa perjantai-illassa leppoisasti 45minuuttia lähimpään isoon markettiin ostamaan tonnikalaa, lohta ja katkarapuja. Katkaravut oli keitettyjä, kala oli raakaa.

Vähän kyllä jännitti.
















Sitten tultiin kotiin (metrolla sentään, että edes joitakin riskejä saisi vähennettyä.)
Kalat laitettiin pakkaseen. Ehtivät olla siellä ehkä tunnin, eli mahdolliset lapamadot tuskin ehtivät
siinä ajassa menehtyä.

Jännitys pysyi ilmassa.

Sitten alettiin rullailemaan ohjekirjan opastuksella.
Ensimmäisenä Victorin tyylinäyte, olihan kyseessä
hänen synttärilahjansa.














Sitten minä, ensimmäisestä makirullasta oppia
ottaneena. muovailin jokseenkin sievemmän paketin.

Tehdessä oppii, aika hyvin kontrolloimme homman jo loppuvaiheessa.














Ohessa näkyy ensimmäisen ja viimeisen
rullan kokoero.
Sekä lopputulos: Tiun verran söpöjä
lohi/katkarapu/tonnikala +avokado+kurkku kääryleitä.

Jännitys pysyi ilmassa aamuun asti, jolloin heräsin ja tajusin yhtäkkiä onnellisena, että varsinaisen ruokamyrkytyksen aikaraja oli jo sulkeutunut.


Ollaan aivan mestareita.

Madridissa on muuten nyt kunnon KESÄ. Koko lauantai meni kotona hiattomassa paidassa ja hamosessa. Parvekkeen ovi, samoin kuin useampi ikkunoista pidettiin koko päivä auki, että olisi ilma kulkenut.
Tervetuloa kylään. Tästä se alkaa. Maltan tuskin odottaa metron kesälämpötiloja!

Oulusa on kuulemma pihallamme vielä jäätä.


ps. tiistaina viikoksi sukeltelemaan Lanzarotelle.

Espanjan kevättä, Suomen kesää ilmassa.

Sen tietää siitä, että musta näppäimistö kuumenee hetkessä ärhäkästi kun istuu parvekkeella päivittämässä blogia.

Kvarttitalouden naruihin sekaantuneena olen nauttinut muiden kanssasisarusteni tavoin suvantokaudesta: uuden vuosineljänneksen alusta ja kuukauden alusta. Uintiharrastukseni on elvytetty, allas kutsuu taas pari kertaa viikossa. Henkinen valmistautuminen kolmen viikon päässä sinertävään sukelluskurssiin ja lomaan Lanzarotella on alkanut.
Näyttää jopa siltä, että saan kandidaatinpaperit ulos Oulusta ennen tutkintomyllerrystä.
Viiden päivän sadekausi on päättymäisillään ja turistit kulkevat keskustassa jo sandaaleissa.

Aktuellt-osion jälkeen muuta asiaa.

Metro de madrid. Paikoista älyttömin.

Se ei ainoastaan ole täpötäynnä aamuisin, niin että toisinaan pitää jäädä laiturille odottamaan seuraavaa kun ei mahdu kyytiin, siellä myös näkee ihan mitä sattuu.
Esimerkiksi...eräskin heppu on juuttunut 70-luvun punk-kauteen. Hän kulkee suuren Union Jack -laukun kanssa, jonka sisässä on ihan oikea mankka, jossa soi kyseisen aikakauden hitit. Jalassa ylitiukat farkut ja päällä jotain muuta epämääräista ja skottiruutuista. Joka aamu sama show, ilahduttaa aamunuutuneita kanssamatkustajia asenteellaan, peikkotukallaan ja tunnelmamusiikillaan. Arviolta 40-vuotias.
Sitten on erinäisiä ryhmiä. Yleisimpänä rahantienaajat, jotka jakautuvat kerjääjiin, muusikoihin ja vapaisiin artisteihin: Muusikot rynnivät vaunuun viimehetkellä ja aloittavat tekoenergialla. Viimeisin villitys on viiden(!) hengen "bigbandi", joka on valloittanut viitoslinjan, eli töistä kotiintuloreittimme. Kontrabasisti, erinäiset puhaltajat ja hanuri. Ja sitten mennään Tequilan tahtiin.. Needless to say, yhdeksän tunnin päivän jälkeen se energia vain on vähän liikaa..
Kerjääjät ovat aina surullinen näky. Koskaan ei tiedä onko takana oikea hätä, vahvemmat osapuolet, jotka tulevat tunneleissa vastaan ja tyhjentävät kerjänneen saaliin vai elämäntapa. Jokus heltyy, joskus ei. Paha mieli jää aina jos ei muusta niin maailman rikkauksien epäreilusta jakaantumisesta yleensä.
Vapaat artistit ovat rahankerääjistä luovimpia. Jos ei ole suotu laulunlahjoja, mitä teet? Eräs nuorimies asteli metroon, kertoi asuvansa vallatussa talossa ystäviensä kanssa ja hyväksyvänsä "kannatusmaksuja". Istuutui sitten lattialle, kampesi ähisten koipensa niskansa taakse ja alkoi hoippua käsiensä varassa liikkuvan, rymisevän metron käytävää ensin oikealle, sitten vasemmalle. Loppuun teki vielä vapisevan päälläseisonnan, nousi sitten ylös ja kiitti. Työmatkustajat vilkuilivat tyyppiä kirjojensa ja sanomalehtiensä takaa kuin suomalaiset täysissä pukeissa saunaan ilmestyvää turistia. Kannatusmaksuja ei pojalle oikein irronnut meidän vaunusta.

Kanssamatkustajissa löytyy lisäksi iäkkäämpiä ihmisiä, jotka närkästyvät jos et tarjoa heille istumapaikkaasi, toisia iäkkäitä, jotka närkästyvät jos tarjoat heille istumapaikkaasi, turisteja, jotka ilmestyvät ruuhka-aikaan laiturille jumbomatkalaukkuineen ja luulevat mahtuvansa kyytiin, hajamielisiä, jotka unohtavat aamulla laittaa deodoranttia, hajamielisiä, jotka unohtavat aamulla jo laittaneensa hajuvettä kertaalleen, kuuloaan uhoavia, joiden ansioista oman musiikin tuominen metromatkalle on tarpeetonta, epämatemaattisia, jotka eivät ymmärrä, että jos heidän takanaan on kovin ahdasta ja heidän edessään tyhjää tilaa, ratkaisun avaimet ovat ihan askeleen päässä, ja niin edelleen.

Kovin paljon asiaa metrosta. Antakaa anteeksi. Vietän siellä päivittäin puolestatoista kahteen tuntia.










Tässä kuvia pääsiäislomaltamme.Oikealta Javi, Victor ja Dani, Marisa, Irene ja mie vuokrasimme asunnon 4 yöksi Cantabriasta Atlantin rannalta. Kiva karkaus Madridin hälinästä. Sateli ja tuuli, mutta me nautiskelimme maisemista. Kuvien teemoina mm. parvekkeet, laivat ja kuu.

Ensimmäisenä parvekesarja Santillana del Mar-kylästä.
1. Ihan normaaliparvekkeinen kaunis kaunis talo.
2. Parveke ihan täynnä roinaa.
3. Talo, josta on ihan unohtunut parveke.












LISÄÄ parvekkeita:
1. Torstaisen lounaspaikkamme pöytä oli parvella, jonne mahtui vain se yksi pöytä! Näkymä yksityisparveltamme:
2. Talo, jonka parvekkeista oli glamour haihtunut jonkin aikaa sitten.








Mariscoa, eli meren herkkuja nauttimassa perjantaina Santanderissa. Taas syötiin parvella, tällä kertaa tilaa oli jopa 3 pöydälle. Sen sijaan pystysuunnassa oli melko kitsaasti tilaa kuten Javi demonstroi. Me 160-senttiset tytöt olimme oikein tyytyväisiä. Tarjoilijamme oli tietysti samaa kokoa. Pojilla oli hankalampaa.


Zoomi suoraan rapuihin.




Lauantaina kukaan ei onneksi kärsinyt mahavaivoista vaikka äyriäisiä oli napsittu napa täyteen. Käveltiin porukalla Suances-kylämme kukkulan päälle. Upea maisema! Pian satoi taas.











Kuut: San Vicente de la barquera - kylässä, joka on nykyisin "kuuluisa" erään IDOLS -kakkosen kotipaikkana. Jälkimmäinen kuu-kuva on minusta aika upea.






















Lisää yökuvia.
1. Kuivunut joki, laskuveden aika.







2. Kaatuneita laivoja laskuvedessä.










3. Vielä yksi laiva - olivat niin kauniita.




Lopuksi vielä Comillasin yliopisto, suoraan H.Potterin maailmasta!
Ja suomalainen neito poseeraamassa Suomen-neito jossain takanaan.












Kotimatkalla otettiin korkeutta; moottoritiet kulkivat vuoristossa. Pääsiäissunnuntain yllätys suomalaiselle neitoselle:
LUNTA!!!

Viva La Democracia

Tänä viikonloppuna äänestettiin Espanjassa. Eilen äänestettiin Euroviisuedustaja, tänään eduskunta. Talomme edessä oli koko päivän tavallista enemmän liikehdintää. Ihmiset vaelsivat vastapäisen koulun uurnalle.

Lauantain ja sunnuntain äänestyksissä oli jotain yhteistä: tilkka omituisuutta tai naurettavuutta. Euroviisuedustajan valinnassa sitä osaa odottaakin, parlamenttivaaleissa ei niinkään.

Vikke sai hiljattain yleisen puoluelistan. A2-lappu, jossa oli kaikki Madridin alueen mahdolliset ryhmittymät logoineen - täällä siis äänestetään puoluetta, ei henkilöä. Pikainen katsaus puoluevaihtoehtoihin, parhaat päältä poimien, kertoo, miksi parlamenttivaalit saivat mielestäni humoristisen sävyn.

Antaisitko äänesi seuraaville?:

"Tupakoimattomien puolue"



"Moottori ja urheilu -vaihtoehto"



"Antihärkäpuolue eläinten pahoinpitelyä vastaan"
(Tässä huvittaa lähinnä melko tyhjentävä ja selkeä logo.)


(Josta juuri kuulin oikean tulkinnan.. Itse luulin, että siinä on oksentava kissa, jolla on puukkoja selässä. Se onkin härkä kaikenlaisine koristeine, joita sille tökitään areenalla selkään ja suusta valuu verta, johon kuulemma tukehtuu taistelun päätteeksi. -Ei naurata enää.)


Lopuksi vielä paras logoista. Epäselväksi jää, mitä tämä
puolue haluaa ajaa, mutta nimi lausutaan AI, joka espanjaksikin tarkoittaa, että johonkin sattuu.


Palaan vielä Espanjan Euroviisuehdokkaaseen.
Edustajalaulu on Youtubessa saatavilla, kuinkas muuten.
TÄSTÄ voi klikata itsensä sinne.
Voin tarvittaessa suomentaa laulun. On sisällöllisesti yhtä syvä kuin miltä video näyttää.
Ainakin Zapatero, Rajoy, Kuningas Juan Carlos, Chavez, Robocop ja Michael Jackson ehditään mainita puolentoista minuutin aikana.
Vapise Lordi.

Huomenna on taas töitä, tosin ens viikko lyhemmällä työajalla. Pääsen jo neljältä.
Olé, Olé, Ei ole ruuhkaa metrossa!

Hmmm.
Juuri nyt pitäisi puuhata Suomen kielen kirjallisen viestinnän kurssille kommentoivaa referaattia. Löysin aikanaan tallentamani ajatelman (?) , liekö sattumaa?

"pienetkin mielenterveyden ongelmat vaikuttavat kirjoittamiseen juuri siksi, koska se on psyykkisesti vaativa luovan ongelmanratkaisun laji"


..Että hyvin meillä täällä Espanjassa menee. Mites teillä?

KEVÄTTÄ
ja limaa
RINNASSA





Viikonloppuna käytiin Peguerinos-kylässä, jossa on siis Viken vanhemmilla loma-asunto.

Ilma oli mitä ihanin, happea riitti ja väkeä oli vähän. Käveltiin koko sunnuntai vuorilla ja laulettiin Julie Andrewsin hittejä (no melkein , vaikka laulatti kyllä).



Tuli kivoja fotoja.







Sain piknikvaatetuksestani johtuen kamalan flunssan. Aurinko kyllä porotti, mutta varjossa viiletti. Yleisön pyynnöstä Nukuttiin patonkien päälle espanjalainen puolentunnin siesta. Sen siitä saa. 25vuoden kevätsää kokemuksella olisi kai pitänyt osata olla varuillaan(mpana).


Kävelyreippailun päätteeksi käytiin katsomassa Francon oikeistotaistelijoiden muistoksi pystyttämä melkoinen risti. Ristiriitainen paikka, koska Franco ei ole mitenkään suosittu julkkis näissä piireissä. (Vikke kieltäytyi tällaisesta kuvasta). Diktaattori haudatti itsensä myös ristin alle. Mielettömät näköalat joka tapauksessa.



Iltasella pelattiin korttia ja katsottiin
Miss España -kisoja, jotka on ihan
yhtä epäloogiset voittajavalinnan suhteen kuin suomalaisest vastaavat.
Vikestä tuli kahdesti Lapin pöhkö. Sukuni ymmärtänee mistä on kyse.



Kotimatkalla pysähdyttiin itsemmekin yllättäen sushille. Mökkivaatteissa.
Eurooppalainen eräily meets japanese cuisine. Nenäni ei ollut vielä yhtä tukossa kuin nyt, maistoinkin jotain, eikä tarvinut taukoilla kesken pureskelun hengittämään suun kautta...


Nyt on akut ladattu ja pääsiäisen vapaapäivät lähestyvät. jipii. Ensi tiistaiksi olisi taas ilmaiset leffaliput. Onko suosituksia?

Dear Anonyymi,
vaikutat ystävältäni Jussilta.
Tunnetkohan kyseistä henkilöä?
(jokseenkin legendaarinen).

Meidän uutta hienoa langatonta nettiä varastaa joku naapureista (katson siis kaikkia katalasti rappukäytävässä!). Ilmeisesti tähän on apu saatavilla, mutta kun ei ole talossa konfiguroinnin ammattilaisia, olemme tähän mennessä onnistuneet vain tekemään yhteydestämme kerta toisensa jälkeen täysin käyttökelvottoman kaikille käyttäjille. Onneksi on Reset-nappi.

IBM on siis imaissut sisäänsä (töihin), tosin palkka valuu rekrytointi-firman pussista. Työpäivä 9:00-18:00 ei muuten olisi niinkään paha, mutta reipasta työmatkailua kestää suuntaansa 45minuuttia, joista 38 kuluu nenä iloisesti naapurin kainaloa maan alla hinkaten, (ei saman jolle irvistän rappukäytävässä suom.huom.) tai vaihtoehtoisesti nenä metron ovea huuruttaen. Joskus pitää jopa huuruttaa ovea ulkopuolelta, kun tuubi on niin täynnä Batánin asemalle saapuessa, ettei mahdu kyytiin, ei edes peppu edellä.

(TULI VAAN MIELEEN tässä yhteydessä on tuo Batán-lähiömme aksenttimerkki täysin tarpeeton, sillä tuskin kukaan sitä oikeasti sijapäätteineen kaikkineen jaksaa suomeksi kunnioittaa. "ba-TA-nin asemalle saapuessa").

Kuten julkaisuajankohdasta huomaa (varsinainen juorukello sekin), on nyt jo nukkumaanmeno aika. Tämä kuitenkin laskettanee jo päivitykseksi. Tämän viikon kovimmat puheenaiheet ovat seuraavanaisia:
Zapatéro vs Rajoy -pääministeriehdokkainen eilinen ensimmäinen live-väittely.
Javier Bardem - Oscarhehkutus, joka oli aika liikuttava, koska ensimmäinen espanjalaisen näyttelijän korkkaama pysti.
Sweeney Todd vs. No country for Old Men - kumpi elokuvista on oikeastaan hurjempi... Ensimmäinen käytiin katsomassa originaaliversiona tänään ja melkein murskasin poikaystäväni sormet viiltelyitä vältellessä.

Buenas Noches Tony y María ja kaikki muutkin!

ps. Selvennetään nyt niille, jotka eivät leffaa ole nähneet, että "viiltelyissä" ei todellakaan ole kyse meidän keskinäisestä väkivallasta - että ei jää epäselvyyksiä.

Pieni Askel Ihmiskunnalle, mutta...
Erään herran ensiaskel
avojaloin lumihangessa.
Ja
NöpönenäKultahipun ensivalokuva.




Edellisen postin häiden lahjoitus jäi mainitsematta.
Se ikuistettuna kanssani tässä vasemmalla. Huumekoirat
lienevät villiintyneet tullissa matkalaukkua haistellessaan.
Perille kuitenkin tuli.

Häiden jälkeen käytiin ylittämässä napapiiri Viken kanssa vuokra-autolla. Siihen liittyen todettakoon, että Kemin lentokenttä on sitten TODELLA pieni, eikä sinne mene julkiset kulkuneuvot. Menee sarjaan "Mieti ennen kuin hakeudut sinne".



Selvittiin kuitenkin Círculo Polarille.
Ohessa meitä eniten ravisuttaneet tapahtumat:


YLH.OIK. Vikke ja Poro (ts. Joulupukin Täytyy olla oikeasti olemassa kun on porotkin.)
VAS. Maija ja ROCKtaurant alias LORDI-ruokala.
VIERESSÄ: Makeaakin hykerryttävämmät naurut synnyttävä saamelaistraditiotietoisuuden levittäjä. (Vikke ei ilmeisesti voi sietää kyseistä valokuvaa..)

NOh, matka jatkui ikkunat rapattuamme Arktikumista ensin vuokra-autolla Kemiin ja sieltä opiskelijameiningillä eli TAXILLA Olhavaan (52km), koska bussi oli lähtenyt 5 minuttia enne kuin juoksimme linjisasemalle. Myöhästymisen viimeinen niitti tuli siitä, että arvasimme väärin auton bensatankkipuolen ja maksutavan. Oikeasti syytän kuitenkin SUBWAY-patonkilaa, jossa patongit täytetään ihan liian hartaasti.

Vikke ihastui kylmäaiheisiin askareisiin: Ikkunanraappaus,
lumen kokoonkaapiminen pienimmästäkin hangesta
(koska heillä ei ollut tiskivettä majapaikassa),

veden kantaminen avannosta saunalle. jne. sekä tietysti saunasta hangessa kieriskely poikalauman inspiroimana.


Uudenvuoden päivänä ja sitä seuraavana jäätiin majaamaan mökille ja ihmeteltiin jäistä merta ja jäätä ja jäätä. Tuli tosi hienoja kuvia, kiitos auringolle valoefekteistä!



Tuosta oikealla olevasta kuvasta tulee aika hurja flashback nimittäin 20 vuotta sitten samalla jäällä Markus kyykki viskomassa jäätä avannosta ja Maija kulki siitä takaa...

-Ja kaikkihan olette huomanneet ylähuulessa olevan kauneusviiruni.



Oulussa Kannustettiin livenä
Kotijoukkueemme 5-5 - tasapeliin.
Vikke oppi viimei jatkoajalla muistamaan ja ääntämään joukkueen nimen.
Eräs pikkupoika katseli suu auki taaksepäin ja ehkä samalla lailla kuin vajaaälyisiä katsotaan kun minä artikuloin neljättä kertaa oi-kein-sel-väs-ti KÄR-PÄT, it's KÄR-PÄT.
Isille kiitos kutsusta!

Päästiin hesaan, (ärsyttävän aamuisella pendolinolla 5:30->).
Tässä kuulkaa Helsingin tuomiokirkko.

OIK. mie roikkumassa Olympiastadionin Tornissa, jossa oli niiiiiiiin kylmä että oli todella kylmä.

Vikke otti vasemmalla olevan kuvan huvittuneena
konsonanttimäärästä ja sanojen pituudesta. (kieltämättä...)
Oikealla oleva Cappucino tuotiin Vikelle eräällä useista sormien ja varpaiden lämmitystauoistamme. Tämä tauko taisi olla espalla. Taisi olla tarjoilija ihastunut etelän mieheen.


Jätän tarinoinnin tähän, sovittiin, että mennään tänään syömään Viken äidin taikomuksia.
Juttu jatkuu vielä kahdella pääkaupungilla. Stay tuned.

Alla uutisista kaikkeinkaikkein tärkein!



Tässä on meidän uusi nöpönenäkultahippu, joka syntyi maanantaiyönä!
Sydän täällä itkee kun en pääse tädin oikeudella ottamaan syliin ja hoitamaan, mutta pian sekin korjaantunee. eikö ole SÖPÖSÖPÖSÖPÖ!


Yhtä söpöä viikonloppua kaikille!


Täällä Naapurit kuulostaa tappelevan seinäntakana.

ps. Tanssikuvakilvan voitti tiukan ja suositun äänestyksen jälkeen siis däni.
Onnittelut voittajille!