NIHKEÄÄÄÄÄ

sammakon mielestä viihtyisää..

Etsikääpä huviksenne jostakin maailman sääkartasta Barcelonan tämänhetkinen ilmankosteusprosentti. Suihkusta tullessa on puhdas olo noin puoli minuuttia, sen jälkeen iho tuntuu taas vahaisen nihkeältä, ja hiki on noussut jo pukiessa.

Vaatteiden valinta menee aamulla seuravasti: ensin laittaa farkut jalkaan -taiteltuina polvipituisiksi, mutta koska tuntuvat kuumalta, vaihtaa kuitenkin kaprihousuihin, sitten kuitenkin viileämpään, eli hameeseen, sitten sittenkin vähän lyhyempään hameeseen, sitten bikinialaosaan... silti viimeinenkin vaihtoehto on liian kuuma, ja sitten kun pysähtyy ja katsoo peiliin, huomaakin olevansa alasti eikä vaatetusta enää VOI keventää. On toisin sanoen aivan sama miten pukeutuu, hiki kuuluu joka tapauksessa asukokonaisuuteen.

Madridin kuumuus oli aivan erilaista. Siellä ei ole satanut kahteen kuukauteen. Metsäpalovaroituksia on telkkarissa jatkuvasti, samoin veden säästäväisyyteen neuvovaa valistusta. Ilma on kuivaa, aurinko polttaa aivan pistävästi yhdestä ilta kuuteen ja varjoon siirtymisellä voittaa jotekin enemmän. Olen oppinut samanlaisia kikkoja kuin meillä on pakkasen varalle helteeseen liittyen:

-Älä sovi treffejä minnekään ulos vaan aina kauppojen eteisiin: niissä on ilmastointi.
-Älä ylitä kaksiosaisia liikennevaloja jos valo on vaihtumassa: joudut odottamaan keskiseisakkeella, autojen keskellä, auringon paahteessa vihreän palaamista.
-Sulje verhot yhden maissa kun aurinko on ylimmillään. Kaikki verhot.
-Pidä kaikki ovet ja ikkunat ja luukut, jotka vain asunnostasi löydät auki koko yön.
-Jos vietät aikaa pihallasi, suihkuta ruohikko, se raikastaa. (tämä erityisesti Madridissa kova sana).
-Älä oikeastikaan ota lihaa ulos jääkaapista ennen ruoanlaittoa.
-Älä pöljä kanna koskaan suklaata kassissa varttia kauempaa.
-Hakeudu varjoon, hakeudu varjoon, hakeudu varjoon
jne.

Mutta 'sammakon mielestä viihyisää'. Ei ollenkaan sietämätöntä.

Kohta pulpahdan suomeen.
-Sammakko se tuumaa, raparperinlehden alla hymyillen.

Vielä hiukan... tunnelmia Murciasta. Javi ja Irene, joiden kanssa oltiin Mallorcalla toukokuussa, ajelivat perjantaina alas Madridista ja käytiin yhdessä sukeltamassa läheisellä reservaatilla.


Hienoa oli se, että kaikista 11 veneessä olijasta meillä oli Victorin kanssa vähiten kokemusta, mutta tultiin silti viimeisenä pinnalle. Tämä tarkoittaa, että meillä riitti happi pisimpään, joka taas tarkoittaa, että ollaan opittu olemaan erittäin rauhallisia pohjakivien lomassa ja kontrolloidaan Chalecoa, eli Jackettia, eli ööö ilmaliiviä (???) oikein taitavasti.



Tiesitkö, että OpenWater-tittelillä saa sukeltaa 18metriin, mutta Espanjassa 25 metriin. Tämä siksi, että Espanjan vesien luonnonsuojelualueet ovat 25 metrissä.
(Tosin, meidäthän vietiin viimeisellä kerralla aina 28,5metriin.öhöm.)

Javin ja Irenen kanssa käytiin lauantaina upoksissaolon jälkeen syömässä erinomaista Paellaa (lausu 'paejja') ravintolabaari Casa Pepessä, joka näytti viattoman tylsältä, mutta jossa ruoka oli erittäin erittäin herkullista.

Me noustiin Victorin kanssa illaksi takaisin Madridiin. Javi ja Irene jäivät puhaltamaan kuplia sunnuntaihin asti. Asiasta toiseen, olen nyt ajanut myös manner-Espanjassa. Liikenne on yllättävän rauhallista, tosin varmistin, että pääsen ratista pois ainakin 150km ennen pääkaupunkia ettei tarvinut pissata housuun 8-kaistaisia seilatessa ..

Eilen käytiin kesäleffassa ulkoilmassa: Madrid, Barcelona ja monet muut kaupungit näyttävät kesäkuukausina elokuvia suurilta valkokankailta puistoalueilla ja muilla tasanteilla.

Kuva on Barcelonan Montjuïcilta muutaman viikon takaa. Rantamaton ja vesipullon sai ilmaiseksi 4 euron pääsymaksuun kuuluvana lisänä, lisäksi saattoi ostaa voileipiä ja vuokrata aurinkotuoleja jos halusi luxusta. Ja huom. Elokuvat alkuperäisversioina tekstityksillä. Sekin on luxusta!

Eilen istuttiin kaks leffaa peräjälkeen. Ensimmäinen alkoi 22:30. Kotiutuessa puoli kolmen aikaan pa-le-li. Kotiparvekkeen mittari näytti yölämpötilaksi 19astetta..

Vähän huolettaa miten Helsinkiin laskeutuessa käy. Olen miettinyt, että olenkohan pilannut itseltäni Suomen kesän lopullisesti totutettuani itseni näihin yli kolmenkymmenen asteen hengittämättömiin helteisiin.
-Nähtäväksi jää.

Bulp Bulp Bulp

Ollaan nyt Open Water Divereita. Ollaan laskeuduttu aina 28,5 metriin ja saatu hyvää palautetta renodesta, hapen rauhallisesta kulutuksesta, Regulaattorin vaihtamisharjoituksista, suorana pää alaspäin pohjaan asti sukeltamisesta ja mistä vielä.

Tänään nähtiin RAUSKU. Joka oli niiiiin kaunis!
Tehtiin myös lopputentti joka meni hyvin, käytiin ylimääräis reservaattisukelluksella ja hikoiltiin ja hikoillaan edelleen. Täällä on joku 34astetta ja ilmankosteus äx.
Ihan mieletön loma.
Ammatinvalinta on uudelleenharkinnassa.
Tässä kuvia, kerron sitten lisää.

Ylhäällä Victor ja minä
Sitten ryhmärämämme onnistuneiden Regulaattorinvaihtoharjoitusten jälkeen yhdeksässä metrissä.
Alla
1. Teoriatunti varjojen alla,
2. Kamojen purku&pukeutuminen
3. Nirtogeeniä täynnä oleva Maija, eli after-diving (huomaa seksikäs (piukkkka) märkäpuku)
4. vasemmalta Angel, Victor, ope-Paco ja Gladis (repimässä märkäpukua pois, joka on kuuuma)

BULP
OLen kärsivällisen odotukseni palkintona viimein suorittamassa sukelluksia Murcian KUUUUmassa ilmastossa etelämmässä Espanjassa.
KEllo 9 aamulla tänään otsa ihan hiessä. Täällä on huhhuh hellettä.
Pohjalla on viileämpää ja coolimpaa. Ollaan Cooleja.
Tarkkaile tätä tilaa fotojen toivossa.
Tällä kertaa todellakin
AS GOOD AS IT GETS

hihii, check this out

-olen todistetusti Euroopan kuumimmassa paikassa!
Aika jännittavää.
Lähtis Prado museoon ja ostamaan farkkushortsit.

Kuumaa ja kiireistä..

Madrid on mukava kaupunki kun oppii tuntemaan keskustaa edes hiukan. Pää menee hetkessä pyörälle aloittelijalla, koska metrosta noustessa on mahdotonta hahmottaa suuntia. Ilman merta ja kukkulaa tai paria on yhtä hukassa joka kerta.
Enää en kutsu itseäni aloittelijaksi, vaikka hukkaan tulee mentyä aina silloin tällöin, mutta olenkin tehnyt kunnolla töitä tämän eteen. Kehitin leikin, jonka nimi on sokkona pinnalle. Se menee näin:
Ajele metrolla lunkisti jotain lukien, jotta näyttäisit paikalliselta. Kun siltä tuntuu, jää pois kyydistä, nouse maantasalle ja ala kävellä johonkin suuntaan, vaivihkaa kadun nimiä pälyillen. Kun Näet seuraavan metropysäkin katso metrokarttaa tietääksesi mihin suuntaan on tullut kuljettua (tähän asti olet siis ollut täysin tietämätön sijainnistasi). Jatka haluamaasi suuntaan kunnes näet seuraavan metropysäkin, ja seuraavan jne. mielessä koko ajanverkostoa muodostaen. Kotona vasta (ethän halua näyttää turistilta!) katso kartasta varsinaiset kadut, joita tallailit. Hikistä touhua iltapäivällä Madridin keskustassa kesä-heinäkuussa, mutta palkitsevaa.

Täällä oli viikonloppuna GayPride festivaalit. Ja eivät olleet ihan pienet. Väkeä oli kaduilla iiiihan hirveästi. Kaikenkaikiaan penkkarityylisellä eri järjestöjen rekoista muodostuneella jonolla meni neljä tuntia kulkea keskustan toisesta päästä toiseen. NELJä tuntia!! Erinäisillä aukioilla oli sitten jos vaikka minkälaista ohjelmaa, ja DJ:t soittivat yömyöhään. GayPride on Madridissa kuin yleinen karnevaali. koko kaupungin nuoret laskeutuvat keskustaan. Meillä oli hauskaa!

Eilen kävin Elisan kotona syömässä autenttista ja voi niin hyvÄÄ gazpachoa. Resepti tulee ehkä joskus tänne, katsokaa herne nenässä sivustolta toisen espanjalaisen versio.. Virallisesti maailman paras kesäruoka! Elisan kotona on uima-allas. MEEEELkoisen leppoista löijyä 32-asteisessa iltapäiväauringossa bikineissä ja pulahtaa privaattialtaaseen vilvoittumaan juuri ennen ulkoilmalounasta.

Mulla on siis loma. Katalaaneista, koulusta, töistä, stressistä, matkustelusta, vieraista, välimerestä... niinkin paljon kuin kaikista edellämainituista pidänkin..

Koska radioaktiivisena tyttönä lähestulkoon tuhosin Victorin tietokoneen, en voi ladata kuvia kamerastani. Tällä kertaa olis ollut oikeastikin hauskoja otoksia edellämainitun festivaalien öistä. Poseerattiin mm. zorron, enkelin ja kuuron mehiläisen (?) kanssa.

Sukelluskurssiin enää kaksi viikkoa.
¡Mola!

"Hoy (tänään)

Min 16 Max 31 grados"

...Aamu-TV:n terveiset kiireellisille ja kiireettömille pääkaupungin asukeille.

Itse kuulun kiireettömiin. Karkasin tänne vaihteeksi kun vastuu ja velvollisuudet loppuivat Katalonian pääkaupungissa.

Yleensä voisi sanoa hyväksi syyksi pääkaupunkivierailuun häämekonetsimisen metropolista. Tämä pätisi ainakin Oulu-Helsinki, Beaconsfield-Lontoo, LaRocheSurYon-Pariisi, Alta-Oslo (!) reissujen motivaatioksi, mutta miramos, Barcelonan kauppatarjonta ei ole huono, varmaan Espanjan paras, joten ei auta selitellä Madridin vierailua ainakaan shoppausaikeilla. Tosin alennusmyynnit alkoivat maanantaina. Ja hellepaitoja kuluu hiukan eri tempolla kuin kotosuomessa, kuten on ehkä jo tullut aiemmin todettua. Alsabussilla kahdeksan tuntia matkustamiseen löytyy motivaatio jostain muualta.

Viimeinenkin tentti on siis hoidettu kunniakkaasti tai ei. Myönnän sitten joskus myöhemmin kuinka hmm. ei-täysin-puhtain-paperein sen kuittasin pois päiväjärkästäni.

Lauantaina San Juan - juhlinnat sujuivat ihanasti rannalla istuen hyvien ystävien seurassa,

mitä nyt piti tsiigailla, että kukaan ei ohjaa kissanpierujaan ja muita papatteja suoraan kohti. Väkeä oli kuin nallikarissa teinivuosinani, mutta kertaa kymmenen tai enemmän - suoraan suhteessa rantaviivan pituuteen. Kuvissa mainittuja hyviä ystäviä kolmen euron Lambruscomme kanssa: Luca aukaisi, Javi suositteli ja Elisa ja Nina tekivät sillä taidetta. Lisää taidetta oikealla: tulenpyörittäjät yövalaistuksessa näkyivät tosi kauniisti.

Lauantaina saapuivat myös ännännet vierailijat Katsu ja Däni. (Lisää vierailijoita otetaan edelleen iloiten vastaan!!!). Tuli harjoiteltua sitä kotimaista kieltä ja käytyä mm. Casa Milassa, joka puuttui visiittilistaltani. Ohessa pakolliset savupiippuvalokuvat CasaMilasta, Mikko kärpäsenä Parc Güellin katossa ja iloinen ja herkullinen ilallinen rannassa. Oli tosi mukavaa saada opastaa, muistuu mieleen, että ei ole ihan toope Barcelonassa kulkemaan. Seura oli mieluista ja meillä oli hauskaa! (Kannattaa ehkä kysyä myös Mikon ja Katariinan versio tapahtumista :P)

Lähden tästa pikkuhiljaa lounastamaan pukupaitaisen herran seuraan. Espanjassa lounastauko on Office-ihmisillä minimissään tunnin - Siinä ehtii poistua työpaikalta sushibaariin ja takaisin..

Loppuun SILKKAA PROVOSOINTIA Katalonian ystävilleni, jotka kertovat katselevansa blogini kuvat vaikkeivat tarinoista mitään ymmärräkään. Valkopaitaiset madridilaiset ovat tänävuonna sekä jalkapallon että koripallon parhaat.

COMMENTARiOS? :P

Juhannusta, jussia, pyhää Juania ja muuta pyhää

Kataloniassa rätisee ja paukkuu.
Tänään on Juanin juhlan aatto ja kaikki papateista ja kiinalaisista pommeista ja isoista KOVAA paukahtavista pommeista tykkäävät ovat iloisia. Toisin sanoen poikalapset ja ETA jne.
((olenpa tänään mauton..))
Kärsivällisyteni virittyy äärimmilleen kun joka kymmenes minuutti vastapäisen talon aikuispojat heittävät ÄÄÄÄÄnekkään räjähteen tuohon kadulle .
*TAAS*
Ja vasenta korvaa tinnittää sitkeästi seuraavat pari minuuttia.
Asiaan kuuluu dynamiitin lisäksi mennä rannalle riskeeraamaan silmänsä ja korvansa kuohuviinin ja Cocan kanssa. Jälkimmäinen ei ole siis sitä huumetta, vaan pitkula, kova, keksimäinen ratkaisu. Sillä on täällä Kataloniassa vähän samanlainen status kuin meidän pullalla. Oikein hyvää. Kuriositeettina sanottakoon että siitä huumeesta käytetään ihan samaa sanaa.

*** Muistuu mieleen tapaus syksyn katalaanintunnilta...
Harjoiteltiin menneen ajan ilmaisua ja jokaisen piti kertoa mitä jännää oli tehnyt sillä viikolla. Järjestyksessä mentiin, ja sitten Lucan vuoron tultua se pamautti, että "kokeilin Cocaa". Koko luokka hiljeni äkillisesti ja meni vähän hämilleen. Ei vielä tunnettu toisia eikä sitä miten ja minkälaisessa seurassa kukanenkin viikonloppunsa viettää... Lucan katsoi meitä, että "no sitä keksiä keksiä, voi hyvänen aika"***

Eilen kävin Miian kanssa Sushilla ja sen jälkeen perinteisesti shoppailemassa. Sandaalit ja neljän euron helteensietotoppi tarttui mukaan. Lisäksi löytyi potentiaalisia häämekkoehdokkaita. jeejeejee.

Väsyttää. Oltiin suomalaistyttökaksikko mojitolla eilen ja rauhallisesti meni, mutta myöhään myös. (Yläpuolella kuva tyypillisestä Barcelonan yökatunäkymästä, eli siivousautosta kuskineen. Huomaa myös keltainen letku, jota käytetään jokaöiseen katujenpesuoperaatioon.) Ja sitten tietysti se väsyttää, että yläpuolellamme on meneillään laattaremontti aika monetta päivää ja siellä piikataan (?) aamu puoliysistä eteenpäin. Tapaan monesti Julienin sohvalta istumasta varttia vaille yhdeksän. Molempien silmät on edelleen puoliummessa, mutta nukkumaankaan ei enää pysty. Ensimmäinen sanani aamuisin on nykyisin monesti aika ruma. Kaikki tämä olisi vähäistä jos osaisi mennä nukkumaan ajoissa, mutta jotenkin luentojen loputtua en enää osaa. Täytyy siestailla korvaukseksi.

Apropoo,
Juteltiin tässä päivänä muutamana, että mitäkähän kertoo espanjasta se, että kansainvälisesti tunnettuja sanoja espanjankielestä ovat: playa, siesta, fiesta ja matador (Joka siis tulee verbistä matar -'tappaa', -dor on tekijä, --> matador= tappaja).
Aika ääripäiden kulttuuri tämä hispanialainen.

maija ääripäissä.
hahaa

ps. tiesitkö, että ZORRO on kettu espanjaksi. Siis saksalainen 'vanha kettu' tv-kakkosella onkin 'se vanhus' der alt, mutta zorro,(lausutaan siis kieli hampaiden välissä sössöttäen) , jonka kuvittelisi tarkoittavan 'miekkamestaria' tai sitten ei mitään erityistä onkin se todellinen 'kettu'.

*ja tAAs pauKKuu*

Things I knew and didn't know...

Näitä luonnollisesti löytyy, mutta muutamia viimeaikaisia väläyksiä ja välähtämättömyyksiä:

Yliopiston liikuntakompleksin uima-allas jossa olen koko vuoden lillunut ei sisällä klooria, vaan vesi puhdistetaan otsonilla! En ymmärrä sen syvemmin mitä tämä merkitsee, lukeman mukaan ympäristöystävällisyyttä ja modernia ajattelua. Hiukset alkavat joka tapauksessa kärsiä myös otsonivedessä uimisesta, eikä ilman uimalaseja kestä katsella pohjalaattoja kauempaa kuin kloorivedessäkään.

Katalonian väkiluku on noin 7 miljoonaa. Tämän tiesin, ja ruksasin sen tämänpäiväisessä monivalintatentissä, joka oli viimeiseni. Nyt on loma virallisesti alkanut ja lähden kohta taas Barcelonan ulkopuolella käymään. Pääkaupungissa siis.

Myös kovia lingvistiikkatätejä voi nuoleskella tenttien läpipääsemistä edistääkseen. Yrittänyttä ei laiteta ja sain minimit kielenteoriasta, johon en oikein lukenut kun sisko oli kylässä. Menin räpellykseni laadittuani sopertamaan, että en ollut ehtinyt opiskella tenttiin, mutta kurssi oli kyllä oikein mieluisa ja kiinnostava. Täti siihen, että noh, katsotaan miten käy, ja lisäsi vielä että oli nähnyt mut laulamassa yliopiston kuoron kanssa rehtoraatissa (se virallisin paikka yliopistossa, suom.huom.) edellisellä viikolla.
Nappasi siis syötin ja napsautti muutamaa päivää myöhemmin läpäisyyn vaadittavan vitosen kurssiarvosanaksi ( /10). OLÉ!

Cerdanyolassa on Madridin kannattajia. Kovaa älämölöä on jatkunut pari päivää papatein ja kiinalaisin. Madrid nähkääs kukisti meidät ja voitti Espanjanliigan.
Ei niillä faneilla ole Barcelonassa pokkaa, täällä suburbeissa kyllä.
Ja tällainen ilmestyi kadun toiselle puolelle--->
Pojat suivaantuneina laittoi meidän parvekkeelle Barcan kaulahuivin asemiin. Sota on julistettu.
Satun aina tuon vastapäisen asunnon valkopaitafanin kanssa yhtäaikaa aamulla kuistille. Koitan katsoa tuimasti -kunnioituksesta kämppiksiini.

Uimahallissamme on räpylöitä yleiseen käyttöön. Tämänkin tiesin ja tänään potkin eka kertaa muutamasatametriä. Pääsee tosi kovaa! Pitää harjoitella valmiiksi, jos tulee hai vastaan Murcian vesissä...!
(Ja Kättä ylös ensimmäinen joka väsyy tähän sukelluskurssihehkutukseen.)


Kuorosta saa kuusi opintopistettä ja arvosanan! Minä sain kympin. ohoh.
Lauloin parhaiten, niinkö???

Kuvat ovat:
1. Placa Realilta pari viikkoa sitten. Siellä oli roskista tehdyt 200 hahmoa -näyttely.
2. Universitat Barcelonan joku juhlavista saleista, jossa oli eräs kuorokonserteistamme.
Kaksi alimmaista ovat myös kyseisen UB:n upeasta päärakennuksesta. Ekassa Elisabeth, saksalainen alttovahvistus, toka on ihan vaan taidetta.

Jänikselle tuuuuli tohtooori

Koti-informaatikkomme armahti minua! Katsottuani häntä surullisimmilla sinisilmilläni mitä sain tilanteeseen taiottua, hän viimein havaitsi epätoivoni todellisuuden ja asteen ja auttoi.

Tarttui tuoliin, istuutuipi, koneeseen käsiksi käväisi. Hiissas hiirtä, failit faindas, nettisivuja näpersi. Vietti vartin, vietti toisen, kolmannenkin vartin vietti.

Marssi siihen Maijahainen, räpätäti iänikuinen:"Kuinkas voipi virukseni, taistelee takaporttini?"
Tuumas poika, tummasilmä, Etelä-Euroopan elätti:" Eipä ole eläväistä, löydy levyltä levää. Tuhonnut oon tuholaisen, mullistanut kai matosen".

Levis hymy leidin naamaan, puna poskille pyrähti: Kone komplikaatioton, verkkoyhteys virusvapaa. Kiitti kerran kiitti toisen, kolmannenkin kerran kiitti.

Poistui poika paikallensa, takaisin tontilleen töpötti. Eipä etsinyt eurojansa, hitusenkaan hyvitystä havunnut. Auttoi aatu avutonta, ilmaiseksi iloa ilmoitti..!

Elämä on kuin virusten torjuntaa

Pitää olla kärsivällinen ja ajatella optimistisesti eikä koskaan voi olla satavarma, että tilanne on hallinnassa (ellei ole informaatikko).

Toisin sanoen menneet kaksi viikkoa ovat kuluneet erään troijalaisen ja takaoven ja matosen tuhoamisyrityksissä ('varsin leppoisasti', kuuluisi kai lisätä -koko tämä blogi tuntuu olevan yhtä "leppoisaa oleilua").
Nyt on leppoisuus kaukana, sisäisesti olen ai-van raivoissani, vaan Cristian raukkaa säästääkseni yritän pysyä rauhallisena. Ollaan taas kahdestaan kotona. Hän on informaatikko. Häntä naurattaa.
Virussota jättää jälkensä - Sieluntilani on kuin Barcelonetan tuhotulla vallatulla talolla: sisäisesti ihan rikki ja ulospäinkin alkaa näyttää pahalta.



Siskokultani kävi kylässä. Tuli käytyä hyvällä tekosyyllä Tibidabon huvipuistossa. Huippua!






Antikliimaksi oli vekkulan sulkeutuminen nenämme edestä puolituntia jonotettuamme, koska joku 'señorita' oli loukkaantunut sisällä ja "henkilökunnan piti saada hänet ulos ja siivota paikat". HUI, ja mielikuvitus alkoi tietysti laukata itsekullakin. Olikohan lintsiltä tuttu pyörivä punainen tynnyri esim. silponut tytön jalkapöydät . . . yök.


Kliimaksina huvitusvuorella olivat varmaankin erinäiset rata-ajelut. Eivät ole poikkeuksellisen riehakkaita, mutta ne kuvat jotka automaatti räpsää aina pahimmassa alamäessä..
Ollaan kaikki niin fotogeenisiä kriittisillä hetkillä!


Huvipuistottelun lisäksi esittelin Johanille
Champañerian tungoksen ja sen halvat Entrepanit/ Bocadillot/ voileivät ja kuplivan rosé-viinin.

Yhdessä käytiin Poble Españolissa (mulle eka kerta päiväsaikaan) ja rantsulla.

Keskenään nelikko vietti tähänastisista vieraistani ennätyksellisen ajan ramblojen ihmispatsaita ihastellen. Voi sitä iltojen kiivasta keskustelua siitä, lasketaanko metrossa nähtyä dominikaanimunkkia ihmispatsaskategoriaan, koska on kuitenkin pukeutunut erikoisesti...

Poble E:stä löytyi hauskoja ammattikunta-porraskaide-patsaita (Annan kanssa vasemmalla) sekä nimikkokatuni (oikealla).


Lössi lähti kotiin eilen illalla, ja tänä aamuna nukuin pitkääääään.

Kesäloma alkanut viimeistä höpöhöpötenttiä lukuunottamatta (katalaanikulttuuri - monivalintatentti ilman loppuarvosanaa). Aloin heti opiskella regulaattorin puhdistusta PADI-kurssia varten!

Viimeinen ei-höpöhöpötentti olikin luku sinänsä... Meni 'fatal' kuten täällä sanotaan. En kuitenkaan voinut olla suorittamatta loppuvoitelua jota nuoleskeluksikin kutsutaan, olihan kyseessä rakkain tieteenalani eli lingvistiikka. Saattoi jopa mennä läpi - nuoleskelu siis - mutta tuskin auttanee itse tentin läpäisyssä.
Noh, kompensoidakseni panostan kaksi kertaa enemmän heinäkuiseen sukelluskurssiin!


Tässä vielä naperokullat lentokentällä. Aika tsöpöläisiä.
Ja kinaavatkin just niin kuin me Markuksen kanssa pienenä - hetkittäin naurettavan liikuttavan nostalgista.

Suomessa lämmin täällä lämmin

Muutama rantareissu on tullut tehtyä. Ruskettunutkin siinä sivussa. Badalonasta löytyi kiva ja lunkimpi biitsi, vain 10minsaa Renfellä keskustasta! Hiekkamurut ei oo niin hienojakoisia kuin Barcelonetalla, mutta väentieheys noin 10 kertaa miellyttävämpi. Priorisointeja..

Tällä viikolla viimeiset tentit ja vatsahapot sekaisin jostain syystä. (Siis sekaisin jostain syystä, vaikka en kyllä myöskään ymmärrä miksi tenttien piti sattua just tälle viikolle kun on vierassuma. Toisilla kokeita riittää kesäkuun loppuun.)
Ja Päivini porukka käymässä.

Ohi hurahtaneena viikonloppuna Victor Madridista pistäytyi ja oli tarkoitus tehdä vaikka mitä kivaa, vauhdikasta ja suunniteltua, mutta niinkuin yleensäkin, parhaisiin ja hienoimpiin suunnitelmiin tulee aina muutoksia, ja lopulta koko kolme päivää meni todella leppoisalla tempolla. Mutta erittäin mukavasti.

Todisteet Leppoisasta temposta: Kuvassa vasemmalla mm. Victor, Javi ja Elisa. Laitimmaiset pistäytyivät jututtamassa Elisaa (joka lähtee Vaasaan Erasmukseksi tammikuussa!) eivätkä nimet jääneet muistiin.


..Mitä nyt kyhäsin yhden tiramisun kauniin Barbaran 20vee synttärin kunniaksi.

Ens viikolla tarkoitus tarttua espanjan kielioppiin JA sukellusopikirjaan!
PADI Openwater näet suoritetaan heinäkuun puolivälissä ja nitrogeenitasot tulee kotiopetella etukäteen. Ettei satu vahinkoja.

ainiin, mulla on sitten ilmeisesti venäläinen espanjankielen aksentti..
tai sitten itänaapurinpoikakaksikko keksi harvinaisen luovan iskurepliikin paikallisjunan kolkkeessa.

Hommia Lykkäämässä

Nostin torstaina maljan viimeisen luennon istumiselle

Toukokuu juoksi pois! Olen vieläkin vähän shokissa, että minne se oikein näin nopeasti..
Ehdin sentään käydä Valenciassa ja Andaluciassa. Nyt on siis se stereotyyppiespanjakin tullut tutuksi. Tehtiin Lucan kanssa nopea neljän päivän katsaus etelään. Sevillan kautta Granadaan ja kotiin. Todella erilaista. Todella mukavaa!
Valenciasta lupaamiani rantakuvia tässä. Ei enää käy edes leuhkimisesta: kuulin, että suomessakin ovat ilmat jo helleluokkaa.
1.Ekana alhaalla minä Paellan laitossa (huijausta! oikeasti se oli Danin erikoisosaamisala).
2.Victor, Dani ja Marisa esittelemässä Espanjan laatukinkkusiivuja,
oikealla 3.Kattoterassimme (!) sekä ylhäällä
4.Victorin ja Marisan finaali rantamaila-kumipallo -pelissä.








Andaluciasta taidan laittaa tuonnempana. Nyt ei enää pokka kestä. Siis pitäisi kirjoittaa esitelmää enkuksi, ja tiivistelmää valitsemallani kielellä ja lukea espanjaksi artikkeleja ja yrittää ymmärtää syntaksia. Tentit on ensviikolla (juuri kun rakas siskoni, jota en ole nähnyt kuuteen kuukauteen on täällä ihanan perheensä kanssa). Eli homma on jo vähän epätoivon puolella.. mutta Anne, joka kävi luonani kylässä viimeviikolla ja HAUSKAA OLI!!! Kertoi helpotuksekseni, että KELAlle riittää selitykseksi, että on ollut ulkomailla, jos ei nimittäin ovarit riitä minimiin. Ei tässä muuten, mutta se syntaksi on aika haastavaa..

Ostettiin Annen kanssa sisarussormukset. Oujeah

Ai niin, ja pääsen kai yhteen lingvistiikkakonferensiin rekisteröitymispöydän taakse talkoohommiin. Palkintona ilmainen osallistuminen konferenssiin. Wexlerkin tulee! :O