BULP
OLen kärsivällisen odotukseni palkintona viimein suorittamassa sukelluksia Murcian KUUUUmassa ilmastossa etelämmässä Espanjassa.
KEllo 9 aamulla tänään otsa ihan hiessä. Täällä on huhhuh hellettä.
Pohjalla on viileämpää ja coolimpaa. Ollaan Cooleja.
Tarkkaile tätä tilaa fotojen toivossa.
Tällä kertaa todellakin
AS GOOD AS IT GETS

hihii, check this out

-olen todistetusti Euroopan kuumimmassa paikassa!
Aika jännittavää.
Lähtis Prado museoon ja ostamaan farkkushortsit.

Kuumaa ja kiireistä..

Madrid on mukava kaupunki kun oppii tuntemaan keskustaa edes hiukan. Pää menee hetkessä pyörälle aloittelijalla, koska metrosta noustessa on mahdotonta hahmottaa suuntia. Ilman merta ja kukkulaa tai paria on yhtä hukassa joka kerta.
Enää en kutsu itseäni aloittelijaksi, vaikka hukkaan tulee mentyä aina silloin tällöin, mutta olenkin tehnyt kunnolla töitä tämän eteen. Kehitin leikin, jonka nimi on sokkona pinnalle. Se menee näin:
Ajele metrolla lunkisti jotain lukien, jotta näyttäisit paikalliselta. Kun siltä tuntuu, jää pois kyydistä, nouse maantasalle ja ala kävellä johonkin suuntaan, vaivihkaa kadun nimiä pälyillen. Kun Näet seuraavan metropysäkin katso metrokarttaa tietääksesi mihin suuntaan on tullut kuljettua (tähän asti olet siis ollut täysin tietämätön sijainnistasi). Jatka haluamaasi suuntaan kunnes näet seuraavan metropysäkin, ja seuraavan jne. mielessä koko ajanverkostoa muodostaen. Kotona vasta (ethän halua näyttää turistilta!) katso kartasta varsinaiset kadut, joita tallailit. Hikistä touhua iltapäivällä Madridin keskustassa kesä-heinäkuussa, mutta palkitsevaa.

Täällä oli viikonloppuna GayPride festivaalit. Ja eivät olleet ihan pienet. Väkeä oli kaduilla iiiihan hirveästi. Kaikenkaikiaan penkkarityylisellä eri järjestöjen rekoista muodostuneella jonolla meni neljä tuntia kulkea keskustan toisesta päästä toiseen. NELJä tuntia!! Erinäisillä aukioilla oli sitten jos vaikka minkälaista ohjelmaa, ja DJ:t soittivat yömyöhään. GayPride on Madridissa kuin yleinen karnevaali. koko kaupungin nuoret laskeutuvat keskustaan. Meillä oli hauskaa!

Eilen kävin Elisan kotona syömässä autenttista ja voi niin hyvÄÄ gazpachoa. Resepti tulee ehkä joskus tänne, katsokaa herne nenässä sivustolta toisen espanjalaisen versio.. Virallisesti maailman paras kesäruoka! Elisan kotona on uima-allas. MEEEELkoisen leppoista löijyä 32-asteisessa iltapäiväauringossa bikineissä ja pulahtaa privaattialtaaseen vilvoittumaan juuri ennen ulkoilmalounasta.

Mulla on siis loma. Katalaaneista, koulusta, töistä, stressistä, matkustelusta, vieraista, välimerestä... niinkin paljon kuin kaikista edellämainituista pidänkin..

Koska radioaktiivisena tyttönä lähestulkoon tuhosin Victorin tietokoneen, en voi ladata kuvia kamerastani. Tällä kertaa olis ollut oikeastikin hauskoja otoksia edellämainitun festivaalien öistä. Poseerattiin mm. zorron, enkelin ja kuuron mehiläisen (?) kanssa.

Sukelluskurssiin enää kaksi viikkoa.
¡Mola!

"Hoy (tänään)

Min 16 Max 31 grados"

...Aamu-TV:n terveiset kiireellisille ja kiireettömille pääkaupungin asukeille.

Itse kuulun kiireettömiin. Karkasin tänne vaihteeksi kun vastuu ja velvollisuudet loppuivat Katalonian pääkaupungissa.

Yleensä voisi sanoa hyväksi syyksi pääkaupunkivierailuun häämekonetsimisen metropolista. Tämä pätisi ainakin Oulu-Helsinki, Beaconsfield-Lontoo, LaRocheSurYon-Pariisi, Alta-Oslo (!) reissujen motivaatioksi, mutta miramos, Barcelonan kauppatarjonta ei ole huono, varmaan Espanjan paras, joten ei auta selitellä Madridin vierailua ainakaan shoppausaikeilla. Tosin alennusmyynnit alkoivat maanantaina. Ja hellepaitoja kuluu hiukan eri tempolla kuin kotosuomessa, kuten on ehkä jo tullut aiemmin todettua. Alsabussilla kahdeksan tuntia matkustamiseen löytyy motivaatio jostain muualta.

Viimeinenkin tentti on siis hoidettu kunniakkaasti tai ei. Myönnän sitten joskus myöhemmin kuinka hmm. ei-täysin-puhtain-paperein sen kuittasin pois päiväjärkästäni.

Lauantaina San Juan - juhlinnat sujuivat ihanasti rannalla istuen hyvien ystävien seurassa,

mitä nyt piti tsiigailla, että kukaan ei ohjaa kissanpierujaan ja muita papatteja suoraan kohti. Väkeä oli kuin nallikarissa teinivuosinani, mutta kertaa kymmenen tai enemmän - suoraan suhteessa rantaviivan pituuteen. Kuvissa mainittuja hyviä ystäviä kolmen euron Lambruscomme kanssa: Luca aukaisi, Javi suositteli ja Elisa ja Nina tekivät sillä taidetta. Lisää taidetta oikealla: tulenpyörittäjät yövalaistuksessa näkyivät tosi kauniisti.

Lauantaina saapuivat myös ännännet vierailijat Katsu ja Däni. (Lisää vierailijoita otetaan edelleen iloiten vastaan!!!). Tuli harjoiteltua sitä kotimaista kieltä ja käytyä mm. Casa Milassa, joka puuttui visiittilistaltani. Ohessa pakolliset savupiippuvalokuvat CasaMilasta, Mikko kärpäsenä Parc Güellin katossa ja iloinen ja herkullinen ilallinen rannassa. Oli tosi mukavaa saada opastaa, muistuu mieleen, että ei ole ihan toope Barcelonassa kulkemaan. Seura oli mieluista ja meillä oli hauskaa! (Kannattaa ehkä kysyä myös Mikon ja Katariinan versio tapahtumista :P)

Lähden tästa pikkuhiljaa lounastamaan pukupaitaisen herran seuraan. Espanjassa lounastauko on Office-ihmisillä minimissään tunnin - Siinä ehtii poistua työpaikalta sushibaariin ja takaisin..

Loppuun SILKKAA PROVOSOINTIA Katalonian ystävilleni, jotka kertovat katselevansa blogini kuvat vaikkeivat tarinoista mitään ymmärräkään. Valkopaitaiset madridilaiset ovat tänävuonna sekä jalkapallon että koripallon parhaat.

COMMENTARiOS? :P

Juhannusta, jussia, pyhää Juania ja muuta pyhää

Kataloniassa rätisee ja paukkuu.
Tänään on Juanin juhlan aatto ja kaikki papateista ja kiinalaisista pommeista ja isoista KOVAA paukahtavista pommeista tykkäävät ovat iloisia. Toisin sanoen poikalapset ja ETA jne.
((olenpa tänään mauton..))
Kärsivällisyteni virittyy äärimmilleen kun joka kymmenes minuutti vastapäisen talon aikuispojat heittävät ÄÄÄÄÄnekkään räjähteen tuohon kadulle .
*TAAS*
Ja vasenta korvaa tinnittää sitkeästi seuraavat pari minuuttia.
Asiaan kuuluu dynamiitin lisäksi mennä rannalle riskeeraamaan silmänsä ja korvansa kuohuviinin ja Cocan kanssa. Jälkimmäinen ei ole siis sitä huumetta, vaan pitkula, kova, keksimäinen ratkaisu. Sillä on täällä Kataloniassa vähän samanlainen status kuin meidän pullalla. Oikein hyvää. Kuriositeettina sanottakoon että siitä huumeesta käytetään ihan samaa sanaa.

*** Muistuu mieleen tapaus syksyn katalaanintunnilta...
Harjoiteltiin menneen ajan ilmaisua ja jokaisen piti kertoa mitä jännää oli tehnyt sillä viikolla. Järjestyksessä mentiin, ja sitten Lucan vuoron tultua se pamautti, että "kokeilin Cocaa". Koko luokka hiljeni äkillisesti ja meni vähän hämilleen. Ei vielä tunnettu toisia eikä sitä miten ja minkälaisessa seurassa kukanenkin viikonloppunsa viettää... Lucan katsoi meitä, että "no sitä keksiä keksiä, voi hyvänen aika"***

Eilen kävin Miian kanssa Sushilla ja sen jälkeen perinteisesti shoppailemassa. Sandaalit ja neljän euron helteensietotoppi tarttui mukaan. Lisäksi löytyi potentiaalisia häämekkoehdokkaita. jeejeejee.

Väsyttää. Oltiin suomalaistyttökaksikko mojitolla eilen ja rauhallisesti meni, mutta myöhään myös. (Yläpuolella kuva tyypillisestä Barcelonan yökatunäkymästä, eli siivousautosta kuskineen. Huomaa myös keltainen letku, jota käytetään jokaöiseen katujenpesuoperaatioon.) Ja sitten tietysti se väsyttää, että yläpuolellamme on meneillään laattaremontti aika monetta päivää ja siellä piikataan (?) aamu puoliysistä eteenpäin. Tapaan monesti Julienin sohvalta istumasta varttia vaille yhdeksän. Molempien silmät on edelleen puoliummessa, mutta nukkumaankaan ei enää pysty. Ensimmäinen sanani aamuisin on nykyisin monesti aika ruma. Kaikki tämä olisi vähäistä jos osaisi mennä nukkumaan ajoissa, mutta jotenkin luentojen loputtua en enää osaa. Täytyy siestailla korvaukseksi.

Apropoo,
Juteltiin tässä päivänä muutamana, että mitäkähän kertoo espanjasta se, että kansainvälisesti tunnettuja sanoja espanjankielestä ovat: playa, siesta, fiesta ja matador (Joka siis tulee verbistä matar -'tappaa', -dor on tekijä, --> matador= tappaja).
Aika ääripäiden kulttuuri tämä hispanialainen.

maija ääripäissä.
hahaa

ps. tiesitkö, että ZORRO on kettu espanjaksi. Siis saksalainen 'vanha kettu' tv-kakkosella onkin 'se vanhus' der alt, mutta zorro,(lausutaan siis kieli hampaiden välissä sössöttäen) , jonka kuvittelisi tarkoittavan 'miekkamestaria' tai sitten ei mitään erityistä onkin se todellinen 'kettu'.

*ja tAAs pauKKuu*

Things I knew and didn't know...

Näitä luonnollisesti löytyy, mutta muutamia viimeaikaisia väläyksiä ja välähtämättömyyksiä:

Yliopiston liikuntakompleksin uima-allas jossa olen koko vuoden lillunut ei sisällä klooria, vaan vesi puhdistetaan otsonilla! En ymmärrä sen syvemmin mitä tämä merkitsee, lukeman mukaan ympäristöystävällisyyttä ja modernia ajattelua. Hiukset alkavat joka tapauksessa kärsiä myös otsonivedessä uimisesta, eikä ilman uimalaseja kestä katsella pohjalaattoja kauempaa kuin kloorivedessäkään.

Katalonian väkiluku on noin 7 miljoonaa. Tämän tiesin, ja ruksasin sen tämänpäiväisessä monivalintatentissä, joka oli viimeiseni. Nyt on loma virallisesti alkanut ja lähden kohta taas Barcelonan ulkopuolella käymään. Pääkaupungissa siis.

Myös kovia lingvistiikkatätejä voi nuoleskella tenttien läpipääsemistä edistääkseen. Yrittänyttä ei laiteta ja sain minimit kielenteoriasta, johon en oikein lukenut kun sisko oli kylässä. Menin räpellykseni laadittuani sopertamaan, että en ollut ehtinyt opiskella tenttiin, mutta kurssi oli kyllä oikein mieluisa ja kiinnostava. Täti siihen, että noh, katsotaan miten käy, ja lisäsi vielä että oli nähnyt mut laulamassa yliopiston kuoron kanssa rehtoraatissa (se virallisin paikka yliopistossa, suom.huom.) edellisellä viikolla.
Nappasi siis syötin ja napsautti muutamaa päivää myöhemmin läpäisyyn vaadittavan vitosen kurssiarvosanaksi ( /10). OLÉ!

Cerdanyolassa on Madridin kannattajia. Kovaa älämölöä on jatkunut pari päivää papatein ja kiinalaisin. Madrid nähkääs kukisti meidät ja voitti Espanjanliigan.
Ei niillä faneilla ole Barcelonassa pokkaa, täällä suburbeissa kyllä.
Ja tällainen ilmestyi kadun toiselle puolelle--->
Pojat suivaantuneina laittoi meidän parvekkeelle Barcan kaulahuivin asemiin. Sota on julistettu.
Satun aina tuon vastapäisen asunnon valkopaitafanin kanssa yhtäaikaa aamulla kuistille. Koitan katsoa tuimasti -kunnioituksesta kämppiksiini.

Uimahallissamme on räpylöitä yleiseen käyttöön. Tämänkin tiesin ja tänään potkin eka kertaa muutamasatametriä. Pääsee tosi kovaa! Pitää harjoitella valmiiksi, jos tulee hai vastaan Murcian vesissä...!
(Ja Kättä ylös ensimmäinen joka väsyy tähän sukelluskurssihehkutukseen.)


Kuorosta saa kuusi opintopistettä ja arvosanan! Minä sain kympin. ohoh.
Lauloin parhaiten, niinkö???

Kuvat ovat:
1. Placa Realilta pari viikkoa sitten. Siellä oli roskista tehdyt 200 hahmoa -näyttely.
2. Universitat Barcelonan joku juhlavista saleista, jossa oli eräs kuorokonserteistamme.
Kaksi alimmaista ovat myös kyseisen UB:n upeasta päärakennuksesta. Ekassa Elisabeth, saksalainen alttovahvistus, toka on ihan vaan taidetta.

Jänikselle tuuuuli tohtooori

Koti-informaatikkomme armahti minua! Katsottuani häntä surullisimmilla sinisilmilläni mitä sain tilanteeseen taiottua, hän viimein havaitsi epätoivoni todellisuuden ja asteen ja auttoi.

Tarttui tuoliin, istuutuipi, koneeseen käsiksi käväisi. Hiissas hiirtä, failit faindas, nettisivuja näpersi. Vietti vartin, vietti toisen, kolmannenkin vartin vietti.

Marssi siihen Maijahainen, räpätäti iänikuinen:"Kuinkas voipi virukseni, taistelee takaporttini?"
Tuumas poika, tummasilmä, Etelä-Euroopan elätti:" Eipä ole eläväistä, löydy levyltä levää. Tuhonnut oon tuholaisen, mullistanut kai matosen".

Levis hymy leidin naamaan, puna poskille pyrähti: Kone komplikaatioton, verkkoyhteys virusvapaa. Kiitti kerran kiitti toisen, kolmannenkin kerran kiitti.

Poistui poika paikallensa, takaisin tontilleen töpötti. Eipä etsinyt eurojansa, hitusenkaan hyvitystä havunnut. Auttoi aatu avutonta, ilmaiseksi iloa ilmoitti..!

Elämä on kuin virusten torjuntaa

Pitää olla kärsivällinen ja ajatella optimistisesti eikä koskaan voi olla satavarma, että tilanne on hallinnassa (ellei ole informaatikko).

Toisin sanoen menneet kaksi viikkoa ovat kuluneet erään troijalaisen ja takaoven ja matosen tuhoamisyrityksissä ('varsin leppoisasti', kuuluisi kai lisätä -koko tämä blogi tuntuu olevan yhtä "leppoisaa oleilua").
Nyt on leppoisuus kaukana, sisäisesti olen ai-van raivoissani, vaan Cristian raukkaa säästääkseni yritän pysyä rauhallisena. Ollaan taas kahdestaan kotona. Hän on informaatikko. Häntä naurattaa.
Virussota jättää jälkensä - Sieluntilani on kuin Barcelonetan tuhotulla vallatulla talolla: sisäisesti ihan rikki ja ulospäinkin alkaa näyttää pahalta.



Siskokultani kävi kylässä. Tuli käytyä hyvällä tekosyyllä Tibidabon huvipuistossa. Huippua!






Antikliimaksi oli vekkulan sulkeutuminen nenämme edestä puolituntia jonotettuamme, koska joku 'señorita' oli loukkaantunut sisällä ja "henkilökunnan piti saada hänet ulos ja siivota paikat". HUI, ja mielikuvitus alkoi tietysti laukata itsekullakin. Olikohan lintsiltä tuttu pyörivä punainen tynnyri esim. silponut tytön jalkapöydät . . . yök.


Kliimaksina huvitusvuorella olivat varmaankin erinäiset rata-ajelut. Eivät ole poikkeuksellisen riehakkaita, mutta ne kuvat jotka automaatti räpsää aina pahimmassa alamäessä..
Ollaan kaikki niin fotogeenisiä kriittisillä hetkillä!


Huvipuistottelun lisäksi esittelin Johanille
Champañerian tungoksen ja sen halvat Entrepanit/ Bocadillot/ voileivät ja kuplivan rosé-viinin.

Yhdessä käytiin Poble Españolissa (mulle eka kerta päiväsaikaan) ja rantsulla.

Keskenään nelikko vietti tähänastisista vieraistani ennätyksellisen ajan ramblojen ihmispatsaita ihastellen. Voi sitä iltojen kiivasta keskustelua siitä, lasketaanko metrossa nähtyä dominikaanimunkkia ihmispatsaskategoriaan, koska on kuitenkin pukeutunut erikoisesti...

Poble E:stä löytyi hauskoja ammattikunta-porraskaide-patsaita (Annan kanssa vasemmalla) sekä nimikkokatuni (oikealla).


Lössi lähti kotiin eilen illalla, ja tänä aamuna nukuin pitkääääään.

Kesäloma alkanut viimeistä höpöhöpötenttiä lukuunottamatta (katalaanikulttuuri - monivalintatentti ilman loppuarvosanaa). Aloin heti opiskella regulaattorin puhdistusta PADI-kurssia varten!

Viimeinen ei-höpöhöpötentti olikin luku sinänsä... Meni 'fatal' kuten täällä sanotaan. En kuitenkaan voinut olla suorittamatta loppuvoitelua jota nuoleskeluksikin kutsutaan, olihan kyseessä rakkain tieteenalani eli lingvistiikka. Saattoi jopa mennä läpi - nuoleskelu siis - mutta tuskin auttanee itse tentin läpäisyssä.
Noh, kompensoidakseni panostan kaksi kertaa enemmän heinäkuiseen sukelluskurssiin!


Tässä vielä naperokullat lentokentällä. Aika tsöpöläisiä.
Ja kinaavatkin just niin kuin me Markuksen kanssa pienenä - hetkittäin naurettavan liikuttavan nostalgista.

Suomessa lämmin täällä lämmin

Muutama rantareissu on tullut tehtyä. Ruskettunutkin siinä sivussa. Badalonasta löytyi kiva ja lunkimpi biitsi, vain 10minsaa Renfellä keskustasta! Hiekkamurut ei oo niin hienojakoisia kuin Barcelonetalla, mutta väentieheys noin 10 kertaa miellyttävämpi. Priorisointeja..

Tällä viikolla viimeiset tentit ja vatsahapot sekaisin jostain syystä. (Siis sekaisin jostain syystä, vaikka en kyllä myöskään ymmärrä miksi tenttien piti sattua just tälle viikolle kun on vierassuma. Toisilla kokeita riittää kesäkuun loppuun.)
Ja Päivini porukka käymässä.

Ohi hurahtaneena viikonloppuna Victor Madridista pistäytyi ja oli tarkoitus tehdä vaikka mitä kivaa, vauhdikasta ja suunniteltua, mutta niinkuin yleensäkin, parhaisiin ja hienoimpiin suunnitelmiin tulee aina muutoksia, ja lopulta koko kolme päivää meni todella leppoisalla tempolla. Mutta erittäin mukavasti.

Todisteet Leppoisasta temposta: Kuvassa vasemmalla mm. Victor, Javi ja Elisa. Laitimmaiset pistäytyivät jututtamassa Elisaa (joka lähtee Vaasaan Erasmukseksi tammikuussa!) eivätkä nimet jääneet muistiin.


..Mitä nyt kyhäsin yhden tiramisun kauniin Barbaran 20vee synttärin kunniaksi.

Ens viikolla tarkoitus tarttua espanjan kielioppiin JA sukellusopikirjaan!
PADI Openwater näet suoritetaan heinäkuun puolivälissä ja nitrogeenitasot tulee kotiopetella etukäteen. Ettei satu vahinkoja.

ainiin, mulla on sitten ilmeisesti venäläinen espanjankielen aksentti..
tai sitten itänaapurinpoikakaksikko keksi harvinaisen luovan iskurepliikin paikallisjunan kolkkeessa.

Hommia Lykkäämässä

Nostin torstaina maljan viimeisen luennon istumiselle

Toukokuu juoksi pois! Olen vieläkin vähän shokissa, että minne se oikein näin nopeasti..
Ehdin sentään käydä Valenciassa ja Andaluciassa. Nyt on siis se stereotyyppiespanjakin tullut tutuksi. Tehtiin Lucan kanssa nopea neljän päivän katsaus etelään. Sevillan kautta Granadaan ja kotiin. Todella erilaista. Todella mukavaa!
Valenciasta lupaamiani rantakuvia tässä. Ei enää käy edes leuhkimisesta: kuulin, että suomessakin ovat ilmat jo helleluokkaa.
1.Ekana alhaalla minä Paellan laitossa (huijausta! oikeasti se oli Danin erikoisosaamisala).
2.Victor, Dani ja Marisa esittelemässä Espanjan laatukinkkusiivuja,
oikealla 3.Kattoterassimme (!) sekä ylhäällä
4.Victorin ja Marisan finaali rantamaila-kumipallo -pelissä.








Andaluciasta taidan laittaa tuonnempana. Nyt ei enää pokka kestä. Siis pitäisi kirjoittaa esitelmää enkuksi, ja tiivistelmää valitsemallani kielellä ja lukea espanjaksi artikkeleja ja yrittää ymmärtää syntaksia. Tentit on ensviikolla (juuri kun rakas siskoni, jota en ole nähnyt kuuteen kuukauteen on täällä ihanan perheensä kanssa). Eli homma on jo vähän epätoivon puolella.. mutta Anne, joka kävi luonani kylässä viimeviikolla ja HAUSKAA OLI!!! Kertoi helpotuksekseni, että KELAlle riittää selitykseksi, että on ollut ulkomailla, jos ei nimittäin ovarit riitä minimiin. Ei tässä muuten, mutta se syntaksi on aika haastavaa..

Ostettiin Annen kanssa sisarussormukset. Oujeah

Ai niin, ja pääsen kai yhteen lingvistiikkakonferensiin rekisteröitymispöydän taakse talkoohommiin. Palkintona ilmainen osallistuminen konferenssiin. Wexlerkin tulee! :O

"kevät on tullut jo tännekin, se kaikesta huomataan..."

(Mua on siunattu lastenlaulujensanojen muistamisella vielä vuosienkin jälkeen)

Ennen kuin hehkutan Valencian rantalomasta niin hehkutan ruoasta! Hedelmät ovat tulleet kauppoihin! Käytin eilen kuusi euroa Fruteriassa, eli hedelmäkaupassa, jossa myydään siis vain hedelmiä ja vihanneksia. Kuudella eukalla sain:
-munakoison
-kaksi rasiaa kirsikkatomaatteja
-neljä suurta Granny Smithiä
-kaksi jäävuorisalaattikerää
-melonin (siis ison soikean, ei mitään pientä hunajamelonia)
Lisäksi mulla on jääkaappi täynnä Valencian viljelmiltä varastettuja appelsiineja.

Ja nämä ovat vasta alkukesän hintoja

-aaaaaaaahhhhhhhh!

Taas muistui mieleen yksi niistä ihanista syistä miksi jopa yksi Uuno-elokuvakin on filmattu espanjassa.

Kelle nalli napsahtaa...

Äiti on opettanut ettei saa lällättää ja olisi pitänyt muistaa se kaikkien näiden vuosien jälkeen "ja olla hiljempää". Tänään kostautui.
Lingvistiikkatäti 'kielen teoria' -tunnilta oli ensinnäkin unohtanut (?... luulin etteivät lingvistiikot ole unohtelevaista tyyppiä) mun ennen Viiniin lähtöä varaamani artikkeli-kommentointi aiheen ja antanut sen jollekulle toiselle. Se olis ollut tosi kiva artikkeli enkuksi, kommentoiminen ja selittäminen olisi ollut mukavaa ja tapahtunut espanjaksi. (muunmuassa käännösteoriassa käytyä universalistit vastaan relativistit keksustelua: onko mielemme samat kun olemme eri äidinkielten puhujia, jne)
Nyt ei ole enää artikkeleita eikä tunteja enempää jaossa, joten arvosanani tulee pohjautumaan vain ja ainoastaan tenttiin. Ei sillä, että arvosanoillani olisi hirmuisesti painoarvoa tänä vuonna, vähän siltä kutisee, mutta kurssi on tosi kiva ja mun espanjaksi kirjallisesti itseni ilmaiseminen on e-del-leen ontuvaista, niin että siistin suorituksen tekemisen tälle tädille saanee unohtaa. Höh.

Toinen nalli napsahti tänään samalla tunnilla (tai no siis tuo ensimmäinenhän nimen omaan ei napsahtanut..). Puhuttiin sivulauseessa kielistä, joissa ei ole määräistä artikkelia, ja suomihan siellä lillui venäjän vierellä esimerkeissä. Opettaja siihen, että no maiJa selittäisitkö meille vähän tätä artikkelittomuuttanne. Valmista pikku juttu siitä. Siis, että miten ilmaisette määräisyyttä ja onko paikkoja joissa determinanttia ei voi käyttää (siis tätä viimeistä en tajua kun edellisessä lauseessa oli juuri todettu ettei suomessa ole determinantteja.) Noh enivei. "Tee se vaikka...maanantaiksi, jookos"
(Tässä vaiheessa mulla välähti mielessä kuva ranta-aalloista ja kuumaan hiekkaan hautautuvista pottuvarpaistani) Otin siis hiukan vaivautuneen ilmeen, jolloin tomeratäti katsoi kysyvästi uudestaan ja sanoi "no keskiviikoksi" . -"no okei". oioioioioi!
Tunnin jälkeen kävin tädin kanssa lyhyen keskustelun esitykseni sisällöstä jne. Ja mainitsin myös ohimennen ettei suomenkielinen filologia kuulu opintoihini. Siis vain joku kymppiminsan esitys kuulemma. Hauskinta oli se, että hän oli aidontuntuisesti yllättynyt siitä ettei mulla ole suomenkielen kielioppia mukana täällä.

Häläpäti hämmää häpätihää, hämmää häpätihää

nyt sitten vielä Valenciaan ajavien Alsa-bussien lakko tähän päälle, niin hautautuu lomahaaveet lopullisesti pottuvarpaiden sijasta.

Lällättämättömyys olkoon tästä lähtien hyveeni ihan oman etuni nimissä.

Maalaukset ovat suokkariartistini MacKenzie Thorpen kuvia, jos joku haluaa vaikka neljännesvuosisatasynttärilahjavinkkejä. (onko mulla oikeutta laittaa noita kuvia tänne???). Toinen valokuva on epäonnistuneesta perunamunakkaan käännöstäni - vastoinkäymisten teemassa pysyäkseni.


Täältä näkee vielä mun viikonlopun sään Valencian rannalla. Totean vaan ihan neutraalisti..

VÄLILÄLLÄTYS

Koska olen niin mukavaa matkaseuraa, minut on jälleen kutsuttu kotoa pois viikonlopuksi (On tietysti myös mahdollista, että kämppikseni maksavat erinäisille tahoille siitä, että poistun maisemista aina pidennetyiksi ajanjaksoiksi...). Vastasin toki myöntävästi lomailukyselyyn. Ei kai tämä tyttö aio hidastaa tahtia nyt kun kerran on aloitettu. Lähden Perjantaina Valenciaan. Sunnuntaiksi on luvattu 32 astetta, tänään oli jo 25 huomenna 27. Valenciassa jossakin on talo rannalla. Talon omistajan poika on tuttu ja niinpä mennään sinne vähän niin kuin ravistelemaan bikineistä viimeisetkin pölyt pois.
Ja otsikon vieressä nykyinen aamuharrastukseni, eli aamukahvin juonti parvekkeella paahteessa. Olkapäitteni väriä kommentoidaan tuon tuostakin.
Iloisia toukokuunpäiviä kaikille.

Otettiin Annen kanssa revanssi Wappukuvasta. taas ollaan hullun söpöjä .



Toukokuu on kukkakuu!